
Pitkän pakkasjakson ansiosta peltojen kalkituksissa on menossa huippuajat.
”Joulukuun lopulta alkaen on painettu täysillä”, kertoo maatalousmyynnin johtaja Mika Malin Soilfoodista.
”En muista, että vuosiin olisi ollut näin hyvät kalkitusolosuhteet”, Nordkalkin myyntipäällikkö Jan Drugge sanoi MT:n haastattelussa tammikuussa.
”Etelä-Suomessa levitetään kalkkia nyt täyttä häkää, Pohjanmaalla ei vielä aivan täysillä”, Drugge kertoo tilanteesta nyt helmikuun loppupuolella.
Pohjanmaalla vauhtia on hieman hidastanut lumen vähäisyys. Kynnöksillä kaivattaisiin vielä enemmän lunta, jotta ajo kävisi sujuvammin.
Muun muassa Pohjanmaalla pakkanen on ajoittain ollut sen verran kovaa, että levityksissä on pidetty taukoja.
”Kun alkaa olla 25–30 astetta pakkasta, niin urakoitsijat ovat pitäneet taukoa”, Malin toteaa.
Koneet ovat kuitenkin toimineet pakkasissa pääosin hyvin.
”Levitysaika saattaa jatkua tänä vuonna huhtikuulle asti.”
Malin kertoo, että jo syksy oli kalkituksissa vilkas.
”Jännitti miten käy, kun syksyllä oli märkää, mutta hyvin saatiin silloinkin kalkkia levälleen.”
Talven kalkituksiin tilauksia tuli jo syksyllä, mutta tammikuun pakkaset lisäsivät viljelijöiden kiinnostusta.
Jos kalkkitilauksen tekee nyt, sen levitys onnistuu vielä talven aikana.
”Hyvin ehtii vielä tämän talven levityksiin. Levitysaika saattaa jatkua tänä vuonna huhtikuulle asti”, Drugge arvioi.
”Kyselyjä nopeille toimituksille tulee. Paras mainos kalkitukselle on levittäjä tai kalkkikasa naapurin pelloilla”, Malin toteaa.
Viime vuosina talvien kalkitusjaksot ovat jääneet usein lyhyiksi.
Drugge herätteli viime keväänä keskustelua olisiko kalkituksia syytä tehdä entistä enemmän keväällä juuri ennen kylvöä.
Tänä vuonna hyvien talviolosuhteiden jälkeen ei ole niinkään tarvetta kevätlevityksiin, mutta voidaan odottaa, että tulevina vuosina talvien ja myös syksyjen säät ovat vaihtelevia, jolloin kevät voisi olla osalle pelloista hyvä ajankohta, Drugge sanoo.
Malin toteaa, että kevätkalkitus on nyt uusi trendi, mutta määrät ovat syksyyn ja talveen verrattuna keväällä pieniä.
”Tarjolla on erilaisia kalkitusaineita eri tarpeisiin.”
Kalkitusvelkaa on kertynyt aiemmilta vuosilta runsaasti. Tarkkaa arviota kokonaispinta-aloista on vaikea sanoa, mutta tilastoista nähdään, että peltojen keskimääräiset pH:t ovat matalia, Malin sanoo.
Viljelijöiden taloustilanne vaikuttaa kalkituksiin. Osa säästää ja jättää kalkitsematta. Osa kalkitsee ja hakee sillä maassa olevien ravinteiden tehokkaampaa hyödyntämistä.
Hyvän kelin myötä tänä vuonna saadaan kalkitusvelkaa jonkin verran korvattua, Malin toteaa.
Druggen mukaan kalkkia pitäisi levittää Suomessa vuosittain 1,6 miljoonaa tonnia seuraavat 20 vuotta, jotta päästäisiin viljavuusluokkaan hyvä.
”Siinä on iso savotta.”
Drugge muistuttaa, että kalkitus vastaa noin viittä prosenttia muuttuvista kustannuksista hehtaaria kohti laskettuna. Osuus ei ole suuri, kun huomioi sen hyödyt kokonaisuuteen.
Malin toivoo, että kalkituksia tehtäisiin maan tarpeen mukaan. Tarjolla on erilaisia kalkitusaineita eri tarpeisiin.