Pakkastalvi toi kalkitukseen superkelin

Urakoitsija Vesa Tuominen levittää Vampulan kalsiittia pellolle, jolle ei ole voinut aikaisemmin maan pehmeyden vuoksi ajaa raskaalla kalustolla.

”Tässä on multavia suomaita eli oikeasti todella pehmeää”, Tuominen kertoo Laitilassa sijaitsevalla peltoaukealla. Nyt Tuomisen painava työkone kulkee vaivattomasti keinahdellen jäisellä kynnöksellä.

Syyt otolliseen kalkinlevityskeliin ovat kuluvan talven hirmupakkasissa, jotka jäädyttivät maan.

Vesa Tuominen kertoo, että viime talvena kalkitusta pääsi tekemään parin viikon ajan. Kuva: Pasi Leino

Nordkalkin Suomen myyntipäällikkö Jan Drugge on tyytyväinen vauhdilla alkaneeseen kalkituskauteen.

”En muista vuosiin, että olisi ollut näin hyvät kalkitusolosuhteet”, hän sanoo.

Ero on valtava esimerkiksi verrattuna viime vuoteen. Tuominen kertoo, että viime talvena keliä kalkitukseen kesti pari viikkoa. Hän urakoi Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla.

Sääennusteetkin lupailevat hyvää kalkituskelien näkökulmasta, kun pakkasia on luvattu tuleville viikoille.

”Jos helmikuussa vielä on pakkasia, niin kausi saattaa kestää vielä maaliskuun”, Drugge arvioi.

Hyvät levitysolosuhteet tulevat Druggen mukaan tarpeeseen. Hän on huolissaan kalkitusvelasta, jota on kertynyt paljon.

Tuoretta tilastodataa ei ole, mutta muutaman vuoden takaisten laskelmien mukaan kalkkia pitäisi levittää Suomessa yhteensä vuosittain 1,6 miljoonaa tonnia, jotta päästäisiin viljavuusluokkaan ”hyvä”. Druggen mukaan vuosittaiset levitysmäärät jäävät reilusti sen alle.

”Siinä olisi 20 vuodeksi töitä”, hän summaa.

Jan Drugge on huolissaan Suomen peltojen kalkitusvelasta. Kuva: Pasi Leino

Suomessa tehdään tyypillisimmin kalkituksia joko syksyllä sängelle tai talvella maan jäätyessä. Talvet ovat olleet lauhoja tai lunta on tullut niin, että maa ei ole ehtinyt jäätyä ja syksyt ovat olleet märkiä ja puinnit venyneet. Ne ovat yhtenä syynä siihen, että Suomessa pellot kaipaisivat kipeästi kalkkia.

”Jokaisella tilalla on joku lohko, jota pitäisi kalkita”, Drugge summaa.

Toinen syy kalkitusvelan kasvamiseen on maatalouden heikko kannattavuus. Kalkituksen hyödyt kyllä tunnetaan, sanoo Drugge, mutta siitä huolimatta liian usein jätetään kalkitsematta.

Monien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet, niin myös kalkin. Druggen mukaan kalkin hinnannousu on ollut kuitenkin maltillinen ja indeksien mukainen.

Kalkitus nostaa pH:ta ja parantaa maan rakennetta. Kun maan happamuus on kunnossa, ravinteet ovat paremmin kasvin saatavilla. Se on tärkeää, etenkin kun käytetään kalliita ostolannoitteita, Drugge muistuttaa.

Kalkituskausi saattaa jatkua jopa maaliskuulle, jos pakkaset jatkuvat. Kuva: Pasi Leino

Joskus käy niin, että viljelijät tilaavat kalkkikuorman vasta siinä kohtaa, kun nähdään, että levitysolosuhteet ovat hyvät. Drugge muistuttaa, että kalkit uskaltaa tilata ennakkoon.

”Silloin urakoitsija pystyy suunnittelemaan ajonsa. Kalkkia ei levitetä pellolle ennen kuin kelit ovat kohdallaan ja viljelijä antaa luvan.”

Kalkkia saa edelleen tällekin talvelle, Drugge lupaa.

Märät syksyt ja lauhat talvet saattavat haastaa jatkossakin. Droneista ei ole juuri tulevaisuudessa hyötyä, jos raskailla työkoneilla ei pelloille pääsisi. Kevätkalkituksesta sen sijaan pitäisi Druggen mukaan puhua enemmän.

”Suomessa on ollut kulttuurina syys- ja talvilevitys, mutta kalkitus keväälläkin on mahdollista”, Drugge kertoo.

Aikaikkuna siihen on lyhyt, sillä kevätkalkitus tehdään ennen kylvöä, kun maa kantaa. Se ei sovi myöskään tietyille maalajeille, kuten savisille pelloille, mutta on hyvä vaihtoehto, jos muina vuodenaikoina kalkitseminen on mahdotonta.