Raskas ja helposti takertuva kosteakalkki pistää levitysvaunun laitteiston kestävyyden koetukselle. Kuva: Ilpo Paananen
Kalkinlevitykset painottuvat yhä enemmän syyskaudelle
Peltojen kasvukuntoa ylläpitävien kalkitusten ajankohta painottuu talven sijasta entistä enemmän syyskaudelle.TilaajalleTuusniemi
Tuusniemeläisellä Juho Laukkasella on kokemusta maatalouden traktoriurakoinnista. Kalkinlevitykset sopivat hyvin muun urakoinnin oheen. Kuva: Ilpo Paananen”Ensimmäinen syyskausi oli märkä ja melkoista taistelua”, kalkinlevitysurakoitsija Juho Laukkanen kuvailee yrityksen alkutaivalta.
Kesäkuussa 2023 perustettu tuusniemeläinen JH Kalkinlevitys oy aloitti kalkinlevitysten urakoinnin Pohjois-Savon alueella ja laajensi vuonna 2024 toiminta-alueensa Pohjois-Karjalaan.
Viime vuoden syyskausi sujui jo paremmissa merkeissä ja meneillään oleva syyskausi on ollut kuivan kesän jäljiltä olosuhteiltaan hyvä.
”Sateista huolimatta ainakaan toistaiseksi peltojen kantavuudesta ei ole tarvinnut olla huolissaan.”
”Sateista huolimatta ainakaan toistaiseksi peltojen kantavuudesta ei ole tarvinnut olla huolissaan.”
Laukkanen urakoi kalkinlevityksiä yhteistyössä toisen tuusniemeläisen traktoriurakoitsijan Heikki Nissisen kanssa. Pohjois-Savon puolella kalkinvälittäjänä on Kuopion Hankkija ja Pohjois-Karjalan puolella Joensuun Hankkijan lisäksi Osuuskunta Maitosuomen Nurmeksen toimipiste. Levitykseen tuleva kosteakalkki on peräisin Juuan Dolomiittikalkki oy:ltä.
”Tilanne on muuttunut siten, että nyt meidän kalkinlevitysten urakoinnista pääosa on Pohjois-Karjalan alueella ja työt painottuvat Ylä-Karjalaan.”
Laukkasen mukaan kalkinlevitysurakointiin ei ole tunkua eikä isompiin investointeihin ole syytä lähteä. Urakointi sopii hyvin muun traktoriurakoinnin oheen.
”Kalkinlevitysvaunu saatiin vuokrattua Juuan Dolomiittikalkin välityksellä ja traktori on vuokrattuna Heikiltä.”
Kuivan kesän jäljiltä peltojen kantavuus on ollut alkusyksystä hyvä Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Kuva: Ilpo Paananen”Tiedän, että monet viljelijät laiminlyövät kalkituksia lyhytnäköisesti kustannussyistä.”
Kuluvan syksyn kalkinlevitykset alkoivat Ylä-Karjalasta Nurmeksen ja Juuan alueelta syyskuun puolivälissä. Kauimmaiset tilat sijaitsevat Pielisen takana Lieksassa asti. Tilakohtaiset kalkitusmäärät vaihtelevat yhdestä täysperävaunurekkalastista useampaan rekkakuormaan. Pienimmissä kalkituksissa rekkalasti voidaan tarvittaessa jakaa eri tilojen kesken.
”Maanviljelijöiden kiinnostus hoitaa kalkitukset heti syksyllä on selvästi lisääntynyt. Talvilevityksiä rasittaa huono maan routaantuminen ja usein myös runsas lumentulo”, Laukkanen sanoo.
Huonojen olosuhteiden johdosta levityksiä joudutaan lykkäämään keväälle ja joskus myös seuraavaan syksyyn. Urakoitsijan harmina ovat levitysolosuhteiden lisäksi laiterikot. Raskas ja helposti takertuva kosteakalkki laittaa levityslaitteiden kestävyyden koetukselle.
”Yleisin rikko on levitysvaunun pohjakuljettimen ketjun katkeaminen.”
”Kalkitukset perustuvat maan viljavuusnäytteisiin ja maankasvukunnolla on suuri merkitys kasvinviljelyssä. Lehmiä ei rehunlaadussa voi huijata.”
Valtimolainen maidontuottaja Arto Hämäläinen kuuluu niihin viljelijöihin, jotka huolehtivat peltojen kasvukunnosta säännöllisin kalkituksin.
”Kalkitukset perustuvat maan viljavuusnäytteisiin ja maankasvukunnolla on suuri merkitys kasvinviljelyssä. Lehmiä ei rehunlaadussa voi huijata”, Hämäläinen sanoo.
Hämäläisen tämän syksyn 30 hehtaarin kalkituksen verollinen hinta oli noin 8 700 euroa, sisältäen 150 kalkkitonnin lisäksi rahdin ja levityksen. Osuuskunta MaitoSuomi antaa jäsenilleen kalkitukselle korotonta maksuaikaa vuoden loppuun saakka.
”Tiedän, että monet viljelijät laiminlyövät kalkituksia lyhytnäköisesti kustannussyistä. Tämä näkyy erityisesti sellaisilla tiloilla, joilla ei ole viljelyn jatkosta tietoa.”
Hämäläisen tilan navetta tuhoutui reilu kolme vuotta sitten salamaniskun aiheuttamassa tulipalossa.
Ripeiden pelastustoimien ansiosta kaikki lehmät saatiin pelastettua. Tyhjänä ollut navetta löytyi Pajukoskelta Savikankaan tilalta lypsävien evakkokodiksi. Myöhemmin maatila päätyi tilakaupan myötä kokonaan Hämäläisen omistukseen.
”Uusien navettojen hinnat ovat niin arvokkaita, että evakkomaatilan ostaminen ja sen laajennus tuli huomattavasti edullisemmaksi vaihtoehdoksi.”
Laajennusosan myötä robottilypsyyn saadaan täysimääräinen lehmäluku. Lisäksi kantavat hiehot ja ummessa olevat lehmät sekä nuorkarjaa mahtuu saman katon alle.
Viljelyssä olevat runsaat 100 peltohehtaaria riittävät tuottamaan nurmirehun runsaan 120 eläimen karjalle.
JH Kalkinlevitys oy
Tuusniemi
Perustettu 2023
Perustajina Juho Laukkanen, Heikki Nissinen
- Osaston luetuimmat
