Kalkkiala valmistautuu kiireiseen sesonkiin – ”Patoutunutta kysyntää on selvästi ollut”

”Kausi on hyvin lämpimänä. Eihän miesmuistiin ole ollut tällaista syksyä, että puinnit olisi näin aikaisin valmiina”, toteaa Jan-Erik Impiö SMA Mineral oy:sta.

Kysyntä on niin kovaa, että joillakin alueilla kalkin saatavuus on koetuksella, Impiö kertoo. Pääosin tilanne on kuitenkin hyvä.

”Toivottavasti saataisiin mahdollisimman paljon peltoja käsiteltyä nyt syksyllä. Se on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin ajaa kovilla pakkasilla.”

SMA Mineralsilla on kalkkikaivokset Torniossa ja Pieksämäellä, joten markkina-alueena on lähes koko Suomi. Kuljetuskustannukset ovat suuressa roolissa kalkin kuluttajahinnassa, mikä painottaa eri toimijoiden menestystä oman kaivoksen lähettyvillä.

Osa louhitusta kalkkikivestä kasataan varastoon puolivalmisteena, josta se hienonnetaan myöhemmin.  Kuva: Terhi Torikka

Se, että satokausi on jo elokuun lopulla hyvällä mallilla, voi enteillä hyvää kalkitussyksyä, arvioi myös Jukka Repo Juuan Dolomiittikalkki oy:sta.

Kalkkia louhitaan parhaillaan Kiteen Kesälahden Varmosta sekä yrityksen omasta pääkaivoksesta Paltamossa.

”Näin ehdimme vastata markkinaan. Patoutunutta kysyntää on selvästi ollut”, Repo kertoo.

Tavoite on aina halkaisijaltaan alle 4 millimetrin kokoinen kalkkirae. Suurin osa partikkeleista on alle halkaisijaltaan alle kolme milliä, kertoo Jukka Repo.  Kuva: Terhi Torikka

Juuan Dolomiittikalkin tuotteiden alueellinen saatavuus on parantunut Nordkalkin tultua yrityksen enemmistöosakkaaksi vuoden 2023 alussa.

Varmon kaivos sekä Savonlinnan Louhen kaivos ovat Nordkalkin. Käytännössä niissä työskentelee nyt Juuan dolomiittikalkki siirrettävällä kalustollaan, joka on varsin kustannustehokas.

”Tuotantoteknologia oli yksi merkittävä syy yrityskauppaan”, Repo paljastaa.

Juuan Dolomiittikalkki toimii edelleen omalla nimellään ja samalla henkilöstöllä kuin aiemmin. Veljekset Hannu ja Jukka Repo ovat edelleen yhtiön osaomistajia ja jatkavat työtään yhtiön kehittämisessä.

Tuotanto Savonlinnassa ja Kiteen Kesälahdella on kausittaista, mutta nyt tilauskanta on vahva ja olosuhteet hyvät, Repo kertoo.

Yleensä pienemmistä kaivoksista louhitaan noin kolmen vuoden tarve kerralla.

Jukka Revon työnkuva myynnin ja markkinoinnin vastaavana Juuan Dolomiittikalkissa on säilynyt ennallaan Nordkalkin kanssa tehdystä osakekaupasta huolimatta.  Kuva: Terhi Torikka

Kalkkia käytetään yleensä etenkin maan pH:n kohottamiseen happamilla mailla. Juuan dolomiittikalkin Varmosta louhima tuote on magnesiumpitoista ja siksi etenkin karjatilojen suosiossa. Louhelta saatava kalkki taas on kalsiittia.

”Rehun laatua parantamalla vastaamme osaltamme myös ruokinnan haasteisiin. Kalkki kuuluu myös huoltovarmuustekijöihin”, Repo muistuttaa.

Elokuu oli ravinnekalkin myynnissä parempi kuin viime vuonna, kertoo Mika Erkkilä Nordkalkilta. Hän vastaa yhtiön maatalouskalkin myynnistä pohjoisessa Suomessa.

”Toisaalta ennakkotilauksia on vähemmän. Tukimaksatusten aikataulun muutos ja viljan hinta luovat odottavaa tunnelmaa.”

Erkkilä kuvailee kalkitusta eräänlaiseksi peiliksi, joka reagoi markkinoiden tai maatalouden rahaliikenteen muutoksiin.

”Kun tukien maksatusaikataulu muuttuu, kalkituksen rytmi muuttuu. Isossa kuvassa määrät kuitenkin tasoittuvat vuosien mittaan ja kalkitus nähdään pitkäaikaisena investointina.”

Lannoitteiden tuoteselosteisiin on tullut muutoksia, jotka koskevat myös ravinnekalkkeja. Muutos liittyy EU:n uuteen lannoiteasetukseen, jonka soveltamisen myötä esimerkiksi raekoko ilmoitetaan eri tavalla kuin ennen. Tämän vuoden loppuun asti saa vielä olla markkinoilla kumotun lainsäädännön mukaisia tuotteita.

Lannoitteiden tuoteselosteisiin tulee ensi vuoden alusta lähtien muutoksia, jotka koskevat myös ravinnekalkkeja. Esimerkiksi raekoko ja kosteus ilmoitetaan jatkossa eri tavalla kuin ennen. Kuva: Terhi Torikka

Merkittävin lannoiteasetuksen tuoma muutos on se, että tyyppinimistä on luovuttu ja ne on korvattu tuote- ja ainesosaluokilla, kertoo erityisasiantuntija Merja Torniainen Ruokavirastosta.

Tuotteita saa valmistaa ainesosaluettelossa olevista eri luokkiin kuuluvista ainesosista. Ainesosia koskevat esimerkiksi haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet. Näistä osa vaikuttaa merkittävästi etenkin lannoitekuonan valmistukseen.

Torniaisen mukaan asetuksen valmistelussa on pyritty ottamaan huomioon, että markkinoilla olleet tuotteet pystyisivät jäämään markkinoille.

”Lainsäätäjän tarkoitus ei ollut, että kuonan valmistus loppuisi.”