
Pellon tarve kasvoi, kun ylistarolainen naudanlihantuottaja Antero Ristimäki laajensi vuonna 2016 eläinmäärän 400:sta 1 200 eläimeen. Pellon vuokraamisen sijaan hän vaihtoi strategiaa.
”Siitä alkaen olen ostanut koko ajan tasaisesti peltoa. Lisäksi ostin loput tarvittavasta säilörehusta muilta viljelijöiltä. Laskin näiden olevan vuokrausta kannattavampi vaihtoehto.”
Hän korostaa laskevansa tarkkaan, mitä mistäkin rehujakeesta maksaa ja mikä oma rehukustannus on.
Nyt omaa peltoa on noin 400 hehtaaria, ja Ristimäki on satsannut paljon peltojen perusparannukseen, etenkin vesitalouteen. Käytännössä veljen salaojitusyritys ja omat kaivinkoneet pyörivät pellolla aina kun mahdollista. Tila työllistää vakinaisesti kasvattamoissa ja muilla työmailla kaksi työntekijää.
”Kaikki pellot ovatkin salaojissa ja lähes 90 prosenttia säätösalaojissa. Pidän tärkeänä, että joka hehtaari tuottaa mahdollisimman hyvän nurmisadon, jossa minimitavoitteena on 12 tonnin kuiva-ainesato”, hän korostaa.
”Laadukas säilörehu kun on kaiken perusta lihakarjallakin.”
”Pidän tärkeänä, että joka hehtaari tuottaa mahdollisimman hyvän nurmisadon, jossa minimitavoitteena on 12 tonnin kuiva-ainesato.”
Pelloista noin 300 hehtaaria on vuosittain nurmella ja loput korjataan viljana eri muodoissaan. Ristimäellä on ajosilppuriketju, mutta siirtokalusto tulee pääosin vaihtotyönä.
”Ei rehunkorjuun ulkoistaminenkaan ole poissuljettu. Näillä volyymeilla ei ole suurtakaan eroa, onko ketju itsellä vai käyttääkö urakoitsijaa”, hän on laskenut.
Tarvitsemansa lisäsäilörehun Ristimäki on ostanut toisilta tiloilta. Siellä rehu tehtiin tilan siiloihin, joista hän kuljetti sen talvella hakeautolla tilalle.
Muutamana viime vuonna ostosäilörehu on korvattu tuoreleikkeellä, jota Ristimäki hankkii vuodessa noin kolme miljoonaa kiloa.
Vuotuinen oman säilörehutuotannon tavoite on kuiva-ainekiloina reilut kolme miljoonaa kiloa. Lähes kaiken viljan, noin 1,5 miljoonaa kiloa, hän ostaa.