Maitovaltuuskunta penää etelän maitotiloille luvattua kompensaatiota ministeri Essayahilta
Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen poistuminen luvattiin kompensoida uudella tukikaudella 50-prosenttisesti, mutta toistaiseksi kompensaatioita ei ole etelän lypsylehmille toteutettu. Maitovaltuuskunnan mukaan asiassa on kyse nimenomaan viestistä, jonka poliittinen päätös antaa.
Uudella, vuoden 2023 alussa alkaneella tukikaudella lypsylehmien ja emolehmien palkkiot yhdistettiin yhdeksi lehmäpalkkioksi. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenMaitovaltuuskunta tapasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayhin viime torstaina. Keskustelun aiheena oli uuden tukikauden myötä poistunut luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus. Tuki luvattiin kompensoida uudella kaudella 50 prosenttisesti, mutta toistaiseksi kompensaatioita ei ole etelän lypsylehmille toteutettu.
Uudella, vuoden 2023 alussa alkaneella tukikaudella lypsylehmien ja emolehmien palkkiot yhdistettiin yhdeksi lehmäpalkkioksi.
Maitovaltuuskunta vaatii lypsylehmäpalkkion erottamista omaksi palkkiolajikseen, ja sen määrärahan korottamista niin, että 50 prosentin kompensaatio täyttyy.
”Tämä asia on ollut maitosektorin edunvalvonnan kärkijuttuja jo useamman vuoden, sillä uhka tästä epäkohdasta nähtiin jo ohjelmakautta valmisteltaessa”, kertoo MTK:n maitoasiantuntija Marjukka Mattio.
Palkkiolajien jakaminen on valtuuskunnan mukaan ainoa keino kohdentaa luvattu kompensaatio etelän lypsylehmille sekä toteuttaa yhtenäistä ja oikeudenmukaista maatalouspolitiikkaa koko maassa.
Maitovaltuuskunta vaatii lypsylehmäpalkkion erottamista omaksi palkkiolajikseen, ja sen määrärahan korottamista niin, että 50 prosentin kompensaatio täyttyy.
Kaudella 2015–2022 lypsylehmäpalkkio oli 30,5 miljoonaa euroa ja luonnonhaittakorvauksen hehtaariperusteisesti jaettu kotieläinkorotus AB-alueella 5,6 miljoonaa euroa.
Maitovaltuuskunnan laskelman mukaan uudella ohjelmakaudella etelän maitotilojen lehmäpalkkioiden kokonaispotti olisi jäämässä vuoden 2023 osalta alle 30 miljoonaan euroon ja alenevan vuosittain koko loppuohjelmakauden.
Maitovaltuuskunnan minimivaatimus etelän lypsylehmäpalkkioksi on 32,5 miljoonaa euroa, jotta 50 prosentin lupaus kompensaatiosta täyttyy. Lisärahoituksen tarve on valtuuskunnan mukaan siis noin 2,5–3 miljoonaa euroa.
”Meillä oli hyvähenkinen tapaaminen ministeriössä. Siellä nähdään, että maitoala on tulevaisuuden ala, mutta se ei välttämättä välity aina tuottajille asti”, Mattio kommentoi tapaamista.
”Poliittisiin linjapäätöksiin sisältyy aina viesti tai signaali, jonka merkitys yksittäisen viljelijän miettiessä tulevaisuutta on usein euroja suurempi.”
Mattion mukaan kotieläinkorotuksen kompensaation penäämisessä on kyse nimenomaan viestistä, jonka poliittiset päättäjät antavat.
”Poliittisiin linjapäätöksiin sisältyy aina viesti tai signaali, jonka merkitys yksittäisen viljelijän miettiessä tulevaisuutta on usein euroja suurempi”, maitovaltuuskunta perustelee kantaansa.
”On tärkeä huomata maitosektorin työvaltaisuus ja toisaalta myös alan tulevaisuuden potentiaali”, Mattio korostaa.
Maitovaltuuskunta kokoontuu keskiviikkona Tampereella. Kokoukseen on kutsuttu puhujaksi maa- ja metsätalousministeriön tuore kansliapäällikkö Pekka Pesonen.
”Odotamme ministeriöltä tuolloin vastausta vaatimuksiimme”, Mattio sanoo.
- Osaston luetuimmat
