Konsta, Katariina ja Juha Nuutero työskentelevät kaikki perheyrityksessä, joka keskittyy mehiläishoitajien palveluun. Yli puolet liikevaihdosta tulee kotimaisen hunajan pakkaamisesta. Kuva: Rami Marjamäki
Ostitko lähikaupasta tietämättäsi hunajan sijasta halpaa sokerilitkua? Dna-testitulokset hunajahyllyjen tarjonnasta karuja
Suomalaiset keskusliikkeet eivät ole vetäneet dna-testien väärennöksiksi väittämiä hunajatuotteita pois myynnistä. Muualla Euroopassa näin on jo alettu tehdä.TilaajalleVesilahti
Mesimestarin uudessa varastohallissa on väljää. Kotimaisten tuottajien määrä on vähentynyt hankalan markkinan vuoksi jo parin vuoden ajan. Takana on myös kaksi kehnoa satovuotta. Juha Nuutero kertoo, että aitoa hunajaa ei voida tuottaa riittävästi kysyntään nähden maailmanlaajuisestikaan. Kuva: Rami MarjamäkiEuroopan ammattilaismehiläistarhaajat (EBPA) ja Clean up the honey market -ryhmä teettivät elokuussa 57 suomalaisessa kaupassa myytävälle hunajalle metagenomisen dna-testin niiden alkuperän selvittämiseksi.
Suomessa tuotetut hunajat läpäisivät testit aitoina hunajina. Sen sijaan ammattilehti Mehiläisen mukaan 39:stä tuontihunajasta 35 oli väärennöksiä. Väärennösten osuus erästä oli kaikkiaan 63,2 prosenttia. Testattuja tuotteita on myynnissä niin S-ryhmän kuin K-ryhmänkin kaupoissa.
”Tuloksena oli, että kaikki EU:n ulkopuolella tuotetut hunajat olivat väärennöksiä”, avaa Vesilahdella Mesimestari-nimistä hunajapakkaamoa perheyrityksenä pyörittävä Juha Nuutero.
Myös virolaisessa, tutkivaa journalismia tekevässä Pealtnägija-ohjelmassa todettiin muutama viikko sitten useita Suomessa myytäviä hunajia väärennöksiksi. Vaikka Pealtnägija toimittikin dna-testattaviksi virolaisten kauppojen tarjontaa, osaa väärennöksiksi todetuista tuotteista myydään myös Suomessa.
Juha Nuutero on poikansa Konsta Nuuteron kanssa testauttanut myös itse virolaisessa Celvia-nimisessä laboratoriossa kaupoista ostamiaan ja itse pakkaamiaan hunajia.
”Suomalainen hunaja on läpäissyt kaikki aitoustestit, mutta jos kauppojen hyllyiltä poistettaisiin kaikki hunajaväärennökset, olisi hyllyillä kovin tyhjää. Karuimmalta tuntuu, että joukossa on myös Reilun kaupan tuotteita ja Luomu-tuotteita”, he toteavat.
Virolaisen Celvian laboratorion lisäksi Euroopassa tehdään hunajan dna-testauksia myös Itävällassa, Sinsoma-nimisessä laboratoriossa. Celvian ja Sinsoman dna-testitulokset ovat olleet yhteneväiset, kun tuloksia on verrattaessa.
”Aidossa hunajassa on valtava määrä erilaista dna:ta tutkittavaksi aina yli 5 000 mehiläisten ravintokasvinkasvin dna:sta tarhaajan ja mehiläisten taudinaiheuttajien dna:han. Laboratoriot ovat tehneet eräänlaisen kartaston siitä, minkälainen kirjo dna:ta aidosta hunajasta löytyy”, Juha Nuutero avaa.
”Miksi viranomaiset eivät puutu asiaan tai tee mitään, vaikka asia on tiedossa?” Juha Nuutero
Kaiken kaikkiaan väärennökset uhkaavat pahoissa vaikeuksissa olevaa hunajantuotantoa Euroopassa. Hunajan tuottamisen on kallista ja kauppojen hyllyt notkuvat halpaa EU:n ulkopuolella tuotettua niin sanottua hunajaa.
”Itävalta on vaatinut vuoden alusta alkaen, että siellä myytävät hunajat läpäisevät tuotteen alkuperän hunajaksi todistavan dna-testin”, kertoo Konsta Nuutero.
Siinä missä muualla Euroopassa on jo alettu vetää dna-testien perusteella väärennöksiksi todettuja tuotteita pois myynnistä, Suomessa tilanteeseen ei ole reagoitu.
Nuuterot kertovat olleensa yhteydessä kumpaankin keskusliikkeeseen ja Reilun kaupan organisaatioon, mutta mitään väärennöksiksi todettuja tuotteita ei ole vedetty pois myynnistä.
Toinen asia, mitä Nuuterot ihmettelevät, on Ruokaviraston suhtautuminen asiaan.
”Miksi viranomaiset eivät puutu asiaan tai tee mitään, vaikka asia on tiedossa”, Juha Nuutero kummastelee.
Suomessa hunajaa tuotetaan enimmäkseen pienissä yrityksissä. Tällöin sadot ovat niin pieniä, että eri tuottajien hunajat pitää yhdistää Mesimestarin jatkokäsittelyssä. Tässä viilennetyssä sammiossa hunaja kiteytyy hienokiteiseksi ja pehmeäksi. Kuva: Rami MarjamäkiHunaja on oliiviöljyn jälkeen maailman toiseksi väärennetyin elintarvike. Miksi?
”Hunaja on arvokasta. Jos sekaan laittaa jotain halpaa, niin kate paranee”, Katariina Nuutero toteaa.
On kaksi tapaa tehdä hunajaväärennös.
”Joko lisätä hunajaan jotain toista ainetta tai antaa mehiläisille muutenkin kuin talvikaudella sokeria, jolloin ne eivät valmista hunajaa keräämästään medestä, ja sato paranee sokerin helpon saatavuuden avulla”, Juha Nuutero väläyttää.
Konsta Nuutero lisää, että pahimmillaan kaikissa väliportaissa haetaan lisäkatetta kyseenalaisin keinoin, jos sekä tuottaja, pakkaamo että lopulta myyjä haluavat lisätienestejä.
”Väärennökset tulevat samasta suunnasta kuin kohua herättäneet koiranluut. Ja me syötämme niitä lapsillemme luonnontuotteina.” Juha Nuutero
”Celvialla kerrotiin, että dna-testillä ei voida löytää väärennöstä, jos hunajaan sekoitetun toisen aineen määrä on pieni. Sitä, mikä tuo määrä on ei tietysti kerrota, se kiinnostaisi kovasti väärentäjiä”, Juha Nuutero kertoo.
Kisa testaajien ja väärentäjien välillä on kova.
”Clean up the honey market -tiimille kaupiteltiin Pariisin ruokamessuilla jotakin ainetta, jota voi lisätä 90 prosenttia hunajaan ilman, että nyt käytössä olevat testit huomaavat väärennöstä.”
Siitä, mitä tuo jokin on ei ole tietoa.
”Se voi olla mitä vain, mikä saadaan muistuttamaan makunsa ja ulkonäkönsä puolesta hunajaa. Väärennökset tulevat samasta suunnasta kuin kohua herättäneet koiranluut. Ja me syötämme niitä lapsillemme luonnontuotteina.”
Asiasta ovat aiemmin kertoneet:
Mehiläinen 5/2024
Pealtnägija: Pealtnägija, Hooaeg: 26, Episood: 918 | Jupiter | ERR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
