Ruokarikoksiin pitää suhtautua vakavasti – väärennökset voivat rapauttaa ihmisten luottamuksen koko elintarvikeketjuun

Tulli tiedotti tiistaina kahdesta mittavasta elintarvikesalakuljetustapauksesta, joissa Suomeen on tuotu vuosina 2022–2024 yhteensä yli 10 000 kiloa ulkomaista naudanlihaa Virosta ja Latviasta. Kylmäsäilytystä vaativa liha kuljetettiin Suomeen normaalissa ulkolämpötilassa ja salmonellatodistukset oli väärennetty.

Tullin mukaan juttua tutkitaan terveysrikoksena, salakuljetuksena ja väärennöksenä. (MT 18.12.) Nyt kiinni jääneet erät ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu kaikesta laittomasti Suomeen tuodusta lihasta.

Helsingin Sanomat uutisoi niin ikään tiistaina tapauksesta, jossa porilainen, suomalaisilla elintarvikevalmistajilla suklaata valmistuttava Santa’s Break on joutunut tuoteväärennöstapauksen uhriksi. Yhtiön pakkauksia jäljitteleviä suklaita on päätynyt myyntiin kauppoihin ympäri maata. (hs.fi 17.12.)

Suomeen salakuljetettujen naudanlihojen aiottua määränpäätä sen sijaan ei ole tiedossa, tai ainakaan sitä ei ole kerrottu julkisuuteen. Kiinni jääneiden lihaerien koko on kuitenkin niin suuri, että kysyntää ja ottajia laittomasti maahan tuotavalle lihalle ilmiselvästi on Suomenkin markkinoilla. Oletettavasti liha oli matkalla ravintolakäyttöön.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan ruokaväärennökset aiheuttavat vuosittain maailmanlaajuisesti jopa 30 miljardin euron vahingot. Suorien taloudellisten menetysten ohella ne vääristävät kilpailua, kun esimerkiksi alkutuotantoa ja jalostusta koskevia lakisääteisiä vaatimuksia tai elintarvikeketjussa työskentelevien ihmisten oikeuksia kierretään. Väärentäjä käyttää myös aina korvauksetta hyväkseen aidon tuotteen eteen tehtyä markkinointityötä. Kun väärennettyä tuotetta tietämättään käyttävä pettyy makuun tai laatuun, pettymyksen aiheuttama mainehaitta koituu aidon tuotteen vahingoksi.

Taloudellisten menetysten ohella väärennökset voivat pahimmillaan vaarantaa kuluttajien terveyden, aiheuttaa vammoja tai jopa kuoleman. Väärennös voi sisältää lähes mitä tahansa. Yksi vakavimmista tiedossa olevista tapauksista on Kiinan melamiiniskandaali vuosina 2008 ja 2010, jossa lukuisten kiinalaismeijerien tuotteista löydettiin muun muassa muovin pintakäsittelyssä käytettävää teollisuuskemikaalia. Arvioiden mukaan jopa 300 000 lasta sairastui ja kuusi heistä menehtyi.

Vaikka ruokarikosten torjuminen onkin todennäköisesti loputonta kilpajuoksua yhä uusia kohteita ja keinoja keksiviä huijareita vastaan, kansalliset ja EU-viranomaiset eivät saa antaa sen edessä tuumaakaan periksi. Valitettavasti se tuntuu rehellisten yrittäjien arjessa yhä kasvavana byrokratian taakkana, mikä on vain otettava vastaan ja kestettävä. Se on globaaleilla markkinoilla rehellisen yrittämisen hinta.