• MTK:n Marttila: Ruokamarkkinoille revennyt ennennäkemätön railo tuottajan ja kuluttajan väliin

    ”Se, että nyt koko elintarvikemyynnin hintatasoa lähdetään alentamaan tuottajan kannalta kestämättömälle tasolle, tuhoaa lopulta suomalaisen maataloustuotannon.”
    ”Julkisen talouden kriisi ei ole ainakaan maatalouden syytä”, Juha Marttila toteaa. ”Jos jokainen pääluokka olisi elänyt kuten maatalous, valtion budjetti olisi vahvasti ylijäämäinen.”
    ”Julkisen talouden kriisi ei ole ainakaan maatalouden syytä”, Juha Marttila toteaa. ”Jos jokainen pääluokka olisi elänyt kuten maatalous, valtion budjetti olisi vahvasti ylijäämäinen.” Kuva: Jaana Kankaanpää
    Maatalous|Maatalouspolitiikka
    15.1.202415:30
    Satu Lehtonen

    Kauppa halpuuttaa ruokaa omilla merkeillään, joiden raaka-aine on usein ulkomaista. Kuluttaja täyttää ostoskorinsa näillä tuotteilla. Kun kotimaisen laatutuotteen kysyntä heikkenee, viljelijälle maksettavat tuottajahinnat laskevat. Miten tässä näin kävi?

    MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa, että käsillä on harvinaisen vaikea tilanne. Se kiteytyy kahteen asiaan: millä hinnalla tuottajilla on varaa tuottaa ruokaa ja millä hinnalla kuluttajilla on varaa sitä ostaa. Näiden kahden tekijän väliin on repeytynyt harvinaisen leveä railo.

    Maataloudella on takanaan valtava kustannusinflaatio. Yksin vuonna 2022 tuotantopanosten hinnat kohosivat lähes 30 prosenttia. Suurena syynä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

    Maatalouden ahdingon taustalla on myös pitkäaikainen maataloustukia koskeva trendi. Vuosituhannen vaihteessa maatalousbudjetin osuus valtion menoista oli lähes kahdeksan prosenttia, nyt enää kolme, Marttila toteaa.

    Valtion budjetissa monet menot ovat indeksisidonnaisia, koska etuuksien ostovoima on haluttu turvata. Maataloustukien reaaliarvo sen sijaan on laskenut koko Suomen EU-jäsenyysajan. Tukieurolla voi ostaa koko ajan vähemmän.

    ”Julkisen talouden kriisi ei siis ole ainakaan maatalouden syytä. Jos jokainen pääluokka olisi elänyt kuten maatalous, valtion budjetti olisi vahvasti ylijäämäinen.”

    ”Kauppa kokee, että heidän siivunsa on kutistunut. Nyt he ajattelevat tilanteen normalisoituneen ja haluavat enemmän.”

    Kun maataloustukien ostovoimasta on hävinnyt puolet, raha pitää saada markkinoilta. Alkuun se tuntui onnistuvan.

    Vuoden 2022 syksyllä kaupan oli taivuttava kustannuspaineiden edessä. Toimitussopimuksia elintarviketeollisuuden kanssa avattiin kesken kauden ja maatalouden tuottajahinnat saivat kaivattuja nousuja. Nousu jatkui vielä viime vuoden alkupuolellakin.

    Samalla nousi ruuan hinta kaupassa.

    Seuraavaksi törmättiin kuluttajien heikkenevään ostovoimaan. ”Se on myrkkyä suomalaiselle laadukkaalle ruuantuotannolle, ja se näkyy nyt markkinoilla”, Marttila sanoo.

    Viime vuoden kesän ja koko syksyn ajan kauppa on painostanut elintarviketeollisuutta todella rajusti ja vaatinut merkittäviä hinnanalennuksia, hän toteaa. Kiristyskeinona on käytetty varsinkin halpaa tuontia.

    ”Kauppa kokee, että heidän siivunsa on kutistunut. He kokevat olleensa hyväntekijöitä avatessaan sopimuksia. Nyt he ajattelevat tilanteen normalisoituneen ja haluavat enemmän.”

    Marttila toteaa, ettei maatalouden tilanne todellisuudessa ole normalisoitunut vaan kohonneet kustannukset ovat suurelta osin jääneet rasittamaan elinkeinoa.

    Marttilan mukaan Suomessa on kasvava joukko kuluttajia, jotka voivat ostaa korkealaatuista kotimaista ruokaa vain, jos sen hinta on niin alhainen, että se tuottaa maatilalle tappiota.

    Näille ihmisille pitää varmistaa turvallinen ja kestävä ruoka, mutta Marttilan mukaan kysymys ei ole maatalous- vaan sosiaalipoliittinen.

    Valtaosalla suomalaisista kuluttajista ruokaan menee kuitenkin edelleen alle 15 prosenttia kulutusmenoista. He pystyvät edelleen ostamaan kotimaista.

    ”Se, että nyt koko elintarvikemyynnin hintatasoa lähdetään alentamaan tuottajan kannalta kestämättömälle tasolle, tuhoaa lopulta suomalaisen maataloustuotannon”, Marttila varoittaa.

    Tässä tilanteessa kuluttajille pitää hänen mukaansa pystyä viestimään entistä selkeämmin, mitä eroa on kotimaisella ja ulkomaisella raaka-aineella. Moni tuontiraaka-aine on tuotettu tavalla, joka Suomessa olisi lain vastainen.

    Varsinkin lihamarkkinoilla on paljon tietynlaista viherpesua, Marttila toteaa. Moni toimija käyttää paljolti tuontilihaa, mutta kuluttaja mieltää tuotteet kotimaisiksi. Tässäkin on selkeä vaikuttamisen paikka.

    Lisää aiheesta
    • Joulukuussa ruuan hinta nousi vuoden takaisesta 2,3 prosenttia. Kuukausimuutos joulukuussa oli miinus 0,92 prosenttia, eli ruoka maksoi keskimäärin joulukuussa hieman vähemmän kuin marraskuussa.

      Ruoka | PTT: Ruuan hintojen nousu taittumassa – joulukuussa ruuan keskihinta oli marraskuuta alempana

    • Naudan arvo-osien kauppa käy nihkeästi ja myynnin edistämiseksi on jouduttu turvautumaan alennuskampanjoihin. Arkistokuva.

      Maatalous | Lihan tuottajahinnat putosivat: Euroopan lihamarkkinoilla on käynnissä historiallinen lasku, jonka aallot lyövät myös Suomeen

      Tilaajalle
    • Suuri traktorimarssi on toteutettu Suomessa viimeksi vuonna 2016. MTK:n Marttilan mukaan tilanteen vaatiessa valmius tempauksen järjestämiseen löytyy.

      Maatalous | Voidaanko Suomessa ottaa mallia Saksan traktorimarsseista? Juha Marttila: Valmiutta löytyy, jos tilanne sitä vaatii

    • Valtaosa tuottajahinnoista sekä tuotantopanosten hinnoista laski vuoden 2023 aikana. Edellisenä vuotena useat hinnat rikkoivat ennätyksiä.

      Maatalous | Shokkivuoden jälkeen markkinat palailivat kohti normaalia – lannoitteiden hinnoissa suuria muutoksia, kotieläintuotteissa melko tasaista vuonna 2023

      Tilaajalle
    • EU:n komission ympäristötavoitteet vähentäisivät ruuan tuotantoa Euroopassa. Suomessa tuotantovaikutukset jäävät arviolta EU:n keskimääräisiä muutoksia pienemmiksi, sillä tuotanto täällä on laajaperäisempää kuin isoissa maatalousmaissa.

      Maatalouspolitiikka | Tuottajahinnat nousisivat tuntuvasti EU:n Pellolta pöytään -strategialla

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia