MTK:n Juha Marttila esitteli maanviljelijöiden tilannetta valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.) mielenosoituksella Säätytalon edustalla viime kevään hallitusneuvottelujen aikaan. Kuva: Carolina Husu
Voidaanko Suomessa ottaa mallia Saksan traktorimarsseista? Juha Marttila: Valmiutta löytyy, jos tilanne sitä vaatii
MTK:n puheenjohtajan mukaan keskusteluyhteys hallitukseen on Suomessa hyvä. Jos suurtempaukselle on selkeä tarve, sellainen kyllä järjestetään, hän vakuuttaa.
Suuri traktorimarssi on toteutettu Suomessa viimeksi vuonna 2016. MTK:n Marttilan mukaan tilanteen vaatiessa valmius tempauksen järjestämiseen löytyy. Kuva: Markku VuorikariSaksassa paikalliset viljelijät ovat osoittaneet tällä viikolla näyttävästi mieltään tuhansien traktoreiden traktorimarssilla ympäri maata. Mielenosoitukset ovat jatkuneet jo joulukuusta saakka.
”Sekä Hollannissa että Saksassa on ollut viime aikoina hallituksen politiikkaa vastaan suunnattuja vahvoja mielenosoituksia”, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Niillä vastustetaan varsinkin hallitusten rajuja toimia vihreän siirtymän edistämiseksi. Viljelijöiden mielestä heidän taloutensa ei niitä nykyisellään kestä.
”Kun talous on punaisella, niin on mahdotonta olla vihreä”, Marttila muotoilee.
Videot saksalaisten ja muiden eurooppalaisviljelijöiden näyttävistä mielenilmauksista ovat levinneet etenkin sosiaalisessa mediassa. Jotkut ovat ehtineet jo Suomessakin pohtia, olisiko viljelijöiden syytä turvautua samanlaisiin voimannäyttöihin.
”Varsinkin viime päivinä on maakunnista tullut viestiä, että tällaisia tempauksia on mietitty”, Marttila sanoo.
”Meillä MTK:lla on siihen kyllä aina valmius, mutta se edellyttää myös sitä, että polttoaineen tuoksun pitää olla riittävän vahva. Ei pidä munata itseään sillä, ettei porukkaa sitten tulekaan”, hän lisää.
”Kynnys tällaiselle on meillä Suomessa kieltämättä hyvinkin korkea.”
Marttilan mukaan isoissa mielenosoituksissa on hyvä olla kirkkaana mielessä, ketä ja mitä vastaan mieltä osoitetaan.
Esimerkiksi Saksassa viha kohdistui etenkin hallituksen päätöksiin luopua sekä viljelijöille jyvitetystä halvemmasta dieselistä että maatalouskoneiden verovapaudesta.
”Jos maataloudelle olisi Suomessa tulossa vastaavia leikkauksia, niin totta kai toimittaisiin samoin. Ainakaan vielä tällaista ei ole näköpiirissä”, Marttila sanoo.
Suomessa maatalouden haasteet johtuvat enemmän esimerkiksi kauppaketjujen halpuutuskampanjoista ja teollisuudesta, joka korvaa etenkin suomalaista lihaa edullisemmalla tuontiruoalla.
Keskusteluyhteyttä nykyhallitukseen Marttila kuvaa nykyisellään hyväksi. Hänen mukaansa keskustelua ja vaikuttamista tehdään tavanomaisissa kanavissa jatkuvasti.
”Tietenkin jos se ei riitä, niitä valmius on myös suoraan toimintaan”, Marttila sanoo.
Hän nostaa esiin sen, että MTK on järjestänyt myös muunlaisia tempauksia, esimerkiksi jakanut ruokaa tuottajahinnoilla osoittaakseen viljelijän tulovirtojen pienuutta.
Vuonna 2016 traktorien täsmällinen parkkeeraus senaatintorilla herätti ihastusta jopa poliisissa. Kuva: Kari SalonenViimeksi suomalaiset viljelijät ovat lähteneet laajamittaiselle traktorimarssille vuonna 2016, jolloin Helsingin Senaatintori täyttyi traktoreista.
”Se lähti liikkeelle viljelijöiden talousahdingosta. Viimeinen sytyke oli se, kun maataloushallinto ei saanut ajallaan uuden ohjelman tukimaksatuksia liikkeelle”, Marttila kertoo.
”Silloin huomattiin se, että kaupunkilaiset kyllä pitävät siitä, että traktorit tulevat näytille. Komeat traktorit aiheuttivat suurta ihastusta helsinkiläisissä.”
Suurissa mielenilmauksissa tärkeää onkin se, miten kansalaiset siihen suhtautuvat.
”Mieltä voi osoittaa monella tavalla. Yleensä on päätetty, että esimerkiksi lomaliikenteen tukkimisessa ei ole järkeä. Me emme halua kimpaannuttaa kuluttajia, koska kuluttaja on meidän kaveri”, Marttila sanoi.
Euroopan mielenosoituksissa on sattunut ylilyöntejäkin.
”Lähtökohta on aina se, että ihmisille tai omaisuudelle ei aiheuteta vahinkoa tai vaaratilanteita. Saksassa tuottajajärjestö on ollut koordinoimassa mielenosoituksia, mutta on sanoutunut irti niistä tapahtumista, joissa vahinkoa on aiheutettu.”
Helsingissä vuonna 2016 mielenosoitus sujui rauhallisesti ja hyvässä hengessä.
”Pienet irtiotot, kuten heinäpaalin vieminen SOK:n konttorin edustalle olivat sellaisia, sanotaanko laadukkaita irtiottoja. Eihän niistä vahinkoa aiheutunut.”
Traktoreihin kiinnitetyt plakaatit ovat olleet suosittuja niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin. Kuva: Markku VuorikariVarsinkin 1990-luvulla viljelijöiden suuret mielenosoitukset maataloustulolakia ja EU-jäsenyyttä vastaan toivat myös pahaa mieltä. Kohu tuli esimerkiksi irti leikatusta lampaanpäästä ja EU-lippujen polttamisesta.
Vuonna 1999 mielenosoituksessa myös hirtettiin silloista maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilää esittänyt nukke.
- Osaston luetuimmat
