

Euroopan lihamarkkinoilla luisutaan poikkeuksellisen jyrkkää alamäkeä.
Sianlihan tuotantomäärät putosivat EU:ssa viime vuoden tammi-elokuun aikana yhteensä kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.
Massiivisista sikaloistaan tunnetun Tanskan tuotanto romahti peräti 22 prosenttia, kertovat Eurostatin tilastot.
”Historiallisen kovissa turbulensseissa ollaan”, kuvailee Atrian Lihaliiketoiminnan johtaja Markku Hirvijärvi.
Taustalla vaikuttaa muun muassa heikentynyt kaupankäynti Euroopasta Aasiaan, Hirvijärvi valottaa.
Aiemmin sianlihaa on viety EU:sta Kiinaan reilut kaksi miljardia kiloa, viime vuonna enää 700 miljoonaa.
Aasiassa sekä oma tuotanto että kulutus ovat nousseet, kertoo Yhdysvaltain maatalousministeriö USDA:n ennuste.
Kiinan tuotanto on noussut noin kaksi prosenttia. Se on huomattava nousu maalle, joka tuottaa liki puolet maailman sianlihasta.
Toisaalta kulutuskin on kasvanut saman verran.
Kysyntään on Kiinassa vastattu eurooppalaisen sianlihan sijaan enenevissä määrin Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Venäjältä tuotavalla lihalla.
Brasilia on kasvattanut vientiään voimakkaasti, sianlihan osalta noin 10 prosentilla. Venäjäkin on nostanut vientiä 13 prosenttia. ”Tuonti on kääntynyt edullisempaan sianlihaan”, Hirvijärvi summaa.
Euroopassa tuotettavalle sianlihalle etsitään nyt siis markkinoita. Se on kasvattanut myös tuontipainetta Suomeen.
”Maahan virtaa erittäin halpaa ulkofilettä tällä hetkellä”, Hirvijärvi mainitsee.
”En ole tällaista tuotantomäärän laskua ja arvo-osien hinnoittelua nähnyt pitkään aikaan.”

Suomessa naudan- ja sianlihan tuottajahinnoissa on viimeisen 1,5 vuoden aikana nähty korotuksia useaan otteeseen.
Viime aikoina nousuputki on kuitenkin katkennut.
Atria on viiden viikon aikana laskenut sianlihan tuottajahintaa 15 senttiä ja naudanlihan tuottajahintaa kolmen viikon aikana yhteensä 12 senttiä.
”Markkina on erittäin haastava tällä hetkellä”, Hirvijärvi kuvailee. ”Monissa maissa tuottajahinta on lähtenyt laskuun jo aiemmin.”
Esimerkiksi Tanskassa tuottajahinnat ovat pudonneet selvästi.
”Arvioimme myös omaa kustannusrakennettamme”, Hirvijärvi muistuttaa.
Kuluttajan usko omaan talouteen on sen verran heikko, että arvokkaammat elintarvikkeet liikkuvat huonosti, Hirvijärvi sanoo.
Naudan arvo-osien, kuten sisä- ja ulkofileen sekä entrecôteen kauppa käy nihkeästi.
”Kun korkojen nousut ja sähkön hinnat iskeneet aidosti päälle, normihintainen on lähtenyt tippumaan.”
Niiden osalta on jo jouduttu turvautumaan huomattaviin alennuskampanjoihin.
”Normihinnoilla, joilla kustannukset saataisiin kasaan, menekki on pientä. Nauta ei meinaa liikkua. Joudumme kampanjoimaan, jotta volyymi pysyy kasassa.”
Esimerkiksi isänpäivänä Atria kampanjoi myymällä ulkofileitä tarjouksessa 9,90 euron hintaan. Normaalisti hinta liikkuu 19,90 euron tietämillä.
”Tammikuun alussa sianlihan tuottajahintaa pudotettiin neljä senttiä.” Roland Snellman
HKScan laski vuoden ensimmäisellä viikolla naudanlihan hintaa neljä senttiä, kertoo HKScanin eläinhankinnasta vastaava johtaja Veli-Matti Jäppilä. Syynä on huono menekki ja varastoihin kertynyt tavara.
Tuottajahinnassa on laskupainetta edelleen.
”Päätöksiä tehdään aina perjantaisin. Voi olla, että tullaan alaspäin”, Jäppilä arvioi.
Sianlihan hintaa HKScan ei ole laskenut.
”Sianlihan tuottajien katteet ovat pieniä. Yritämme ylläpitää kotimaista tuotantoa. Sianlihan hinta ei meillä ole hetkeen muuttunut, eikä näköpiirissä ole, että siihen tarvitsisi hetkeen koskeakaan.”
Varsinkin naudanlihan osalta koko viime vuosi oli erittäin haastava, vahvistaa Snellman-konsernin lihanjalostuksen toimialajohtaja Roland Snellman.
Arvopalojen myynnin ylläpitämiseksi on Snellmanillakin jouduttu turvautuman erilaisiin toimenpiteisiin, jotta tavaraa saataisiin liikkumaan.
Tuottajahinnoissa viime vuonna pysyttiin suurin piirtein samalla tasolla, Snellman kertoo.
Tammikuun alussa sianlihan tuottajahintaa pudotettiin neljä senttiä. Seuraava neljän sentin pudotus on tiedossa 14. tammikuuta.
Naudanlihan tuottajahintaa on pudotettu viisi senttiä. Erityisestä hintakuopasta ei kuitenkaan voida puhua.
Kun vertaa tilannetta kahden vuoden takaiseen, tuottajahinnat ovat yhä korkeammalla tasolla, Snellman huomauttaa.
Naudanlihassa tuontipaine Suomeen ei tule Euroopasta.
Tuotantoa Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa on verottanut neljä kuivaa kasvukautta.
Naudanlihaa ei yksinkertaisesti pystytä tuottamaan entiseen malliin.
Tuontipainetta on kuitenkin lisännyt muun muassa uruguaylainen liha, kertoo Hirvijärvi. ”Uruguaylaista sisäfilettä ei yleensä ole vähittäiskaupassa näkynyt, nyt näkyy.”
Turbulenssia tuskin jatkuu loputtomiin, hän huomauttaa.
”Jossakin vaiheessa kysyntä ja tarjonta leikkaavat ja toivottavasti tuotantomäärät asettuvat lähelle kysynnän tasoa.”