Ylämaankarja vaihtuu herefordeihin − Hukanmäen nautatilan Timo Svan kertoo, miksi

Saarijärvisellä Hukanmäen tilalla on pitkät perinteet nautakarjan hoidosta. Vuodesta 2013 alkaen Seija ja Timo Svanin tilalla on kasvatettu ylämaankarjaa.

Liha on alusta alkaen pyritty myymään suoraan asiakkaille. Siinä on onnistunut hyvin, sillä tällä hetkellä kaikki liha menee joko suoraan asiakkaille tai ravintoloihin.

”Valitsimme ylämaankarjan sen vaatimattomuuden ja helppohoitoisuuden takia. Olemme kuitenkin huomanneet, että highland on ehkä liian helppohoitoiseksi leimattu rotu. Ylämaankarjan jalostaminen varsin pienen eläinmäärän takia on haastavaa. Hyvät ylämaansonnit ovat harvassa”, Timo Svan kertoo.

Vuonna 2025 tilalle otettiin muutamia hereford-nautoja. Jatkossa herefordit todennäköisesti tulevat syrjäyttämään ylämaankarjan. Syitä rodun vaihtamiseen on useita, mutta kasvunopeus on yksi tärkeimmistä.

”Halusimme nopeuttaa lihan kiertoa. Ylämaankarjalla se kestää noin kolme vuotta, mutta herefordeilla pääsemme lihanautojen teuraskypsyyteen parissa vuodessa”, Svan selventää.

Lihan ominaisuudet ovat myös tärkeässä osassa rodun valinnassa. Ylämaan hiehon liha on runsasrasvaista ja marmoroitunutta, mikä sopii erityisen hyvin pihveihin ja grillaukseen.

Eläimet laiduntavat vapaasti kesäisin ja saavat talvella hyvälaatuista säilörehua. Kuva: Visa Vilkuna

Svanin mukaan herefordin jalostuksessa ollaan etenkin suoramyynnin kannalta menty ehkä liian vähärasvaiseen suuntaan. Onneksi rodun eläinkanta on sen verran laaja, että marmoroitunutta ja rasvaisempaa lihaa tuottavia sukulinjojakin löytyy.

Kaikki Hukanmäen lihanaudat kasvatetaan grass-fed -menetelmällä, jolloin nauta kasvaa pääosin nurmella ilman viljapohjaista rehua. Vasikat saavat vieroituksen jälkeen ainoastaan muutaman viikon viljapohjaista rehua tasoittamaan mahojen toimintaa.

Tutkimuksissa on saatu selville, että vain nurmirehulla ruokittujen eläinten lihassa on vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja enemmän omega3-rasvahappoja verrattuna tavanomaiseen naudanlihaan.

Käytännössä kaikki liha menee loppukäyttäjälle pakasteena, mikä pitää hävikin olemattomana, Timo Svan näyttää. Kuva: Visa Vilkuna

Kasvavilla naudoilla, olipa rotu mikä tahansa, on oltava yhtä hyvä tuorerehu kuin lypsykarjalla. Sen on oltava parasta a-ryhmää sulavuuden ja valkuaisen osalta. Pyöröpaalatun rehun maittavuuden varmistamiseksi Hukanmäen tilalla käytetään biologista säilöntäainetta.

Vieroituksen aikana ja sen jälkeen tapahtuva lihaeläinten sosiaalistuminen eli ihmisiin totuttaminen on tärkeää, Svan muistuttaa.

Vasikoiden kanssa on vietettävä runsaasti aikaa, joitta suhde ihmiseen muodostuisi luottamukselliseksi. Jos eläimet jättää liiaksi keskenään, ongelmia on myöhemmin taatusti tiedossa.

”Täytyy muistaa, että eläin on aina eläin, eikä oikotietä asiassa ole. Jalostuksessa pidämme käsiteltävyyttä ehdottoman tärkeänä ominaisuutena”, Svan perustelee.

Tilan noin sadasta peltohehtaarista neljännes on laitumena, mikä Svanin mukaan on liian vähän. Alueella ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavalla hinnalla saatavana vuokrapeltoa sen kummemmin laitumeksi kuin nurmen tuotantoonkaan.

Nurmet uusitaan neljän vuoden välein useimmiten nurmesta nurmeen, mutta joskus myös suojaviljaa käyttäen. Suojavilja on korjattu kokoviljasäilörehuksi.

Naudat teurastetaan joko Sastamalassa tai Pietarsaaressa. Ruhot leikataan ja pakataan Saarijärvellä. Liha myydään pakasteena, jotta hävikkiä ei syntyisi. Erikoistilauksesta tuorettakin lihaa on mahdollista saada.

”Kyllähän tässä toiminnassa etenkin logistiikkakuluissa häviämme isoille toimijoille, mutta toistaiseksi kuluttajat ovat pelkän hinnan ohella arvostaneet myös korkeaa laatua”, Svan toteaa.

Hukanmäen tilalla vietetään karjan kanssa aikaa etenkin vieroitusvaiheessa, jotta eläinten ja hoitajan välit muodostuvat luottamuksellisiksi. Kuva: Visa Vilkuna

Fileet liikkuvat talvella hitaammin, mutta kesän grillikausi korjaa asiaa. Kuluttajien toiveet otetaan huomioon ja sen takia muun muassa jauhelihaa on saatavana kolmena vaihtoehtona käyttötarkoituksen mukaan.