Traktorin käyttöohje voi olla tuhatsivuinen opus, mutta tekoäly lukee sen sekunneissa
Tekoäly saattaa mullistaa maataloutta perin juurin, vaikka emme vielä tiedä miten. Esimakua saatiin Helsingin maatalouskonemessuilla, missä tamperelainen Spogen.ai palkittiin parhaasta keksinnöstä.
Spoken.ai:n toimitusjohtaja Joonas Koivuniemi luki maatalouskonemessuilla voiton jälkeen tekoälyn laatiman kiitospuheen. Kuva: Sanne KatainenSpogen.ai:n erikoisen nimen takaa paljastuu viiden diplomi-insinöörin startup-yhtiö, joka kehittää tekoälyyn perustuvaa raskaiden koneiden huolto- ja käyttöavustinta.
Messuilla esiteltiin 130-hevosvoimaisen CaseIH Vestrumin puhuvaa opastinta, mutta järjestelmä voidaan räätälöidä kaikenlaisiin liikkuviin työkoneisiin, toteaa toimitusjohtaja Joonas Koivuniemi Spogen.ai:sta.
Koivuniemen mukaan käyttö- ja huoltokirjat ovat paksuja, tuhatsivuisia opuksia, joista tiedon hakeminen on hidasta. Tekoäly löytää ohjeet sekunneissa. Tästä on apua etenkin, kun konetta otetaan käyttöön eikä kuljettaja tunne konetta entuudestaan.
”Monilla koneilla töitä tehdään vain osan vuotta eivätkä kaikki hienoudet muistu heti mieleen. Samaten ongelmatilanteissa ratkaisu voi löytyä nopeasti.”
Koivuniemen mukaan kehitystyö on pitkällä. Tekoäly pystyy kertomaan kysyttäessä lähes mitä tahansa koneen huoltoon ja käyttöön liittyvää. Messuilla oli käytössä tabletti, mutta tavallinen älypuhelin käy yhtä hyvin.
Kun laitteelta kysyy esimerkiksi öljynvaihtoväliä, koneääni kertoo seikkaperäisesti, milloin öljyt pitää vaihtaa.
Tekoäly tulkitsee kysymyksen merkityksen ja hakee vastauksen sen perusteella. Näin ollen kysymyksen tarkalla sanamuodolla ei ole väliä.
”Mitä teemme ohjekirjoille ja koneen dokumentaatiolle, jotta tekoäly osaa niitä hyödyntää optimaalisesti, on tarkoin varjeltu salaisuus.”
”Suomen kirjakieli on hallussa, mutta savo ja Rauman giäl pitää vielä testata.” Joonas Koivuniemi
Puheentunnistuksessa ja -tuottamisessa käytetään kielimalleja, joita on saatavana useimmille kielille.
”Suomen kirjakieli on hallussa, mutta savo ja Rauman giäl pitää vielä testata”, Koivuniemi myhäilee.
Puheavustajia on kehitetty vuosia, mutta ala mullistui vasta, kun uudet generatiiviset, itseoppivat tekoälyratkaisut tulivat markkinoille. Sen jälkeen kehitys on edennyt nopeasti.
”Seuraava iso askel on, kun pääsemme sisälle työkoneen omiin tietoihin, jolloin tekoäly tulee osaksi konetta. Silloin voidaan rakentaa kahdensuuntaista kommunikointia. Kuljettaja voi kysyä ja saada vastauksia, ja toisaalta kone voi kertoa itse, jos esimerkiksi jokin on menossa vikaan tai kone pitäisi huoltaa. Tekoäly voi jopa antaa ohjeita koneen käyttämisestä. Vain mielikuvitus on rajana.”
”Seuraava iso askel on, kun pääsemme sisälle työkoneen omiin tietoihin, jolloin tekoäly tulee osaksi konetta. Silloin voidaan rakentaa kahdensuuntaista kommunikointia.” Joonas Koivuniemi
Ala kehittyy hurjaa tahtia ja Koivuniemi arvelee, että parin vuoden päästä tekoälyyn perustuvia järjestelmiä on laajasti käytössä raskaissa työkoneissa.
Oppia haetaan autopuolelta, missä monet valmistajat käyttävät puheavustajia. Ideoita voidaan siirtää sieltä työkoneisiin, Koivuniemi kertoo.
Tekoälyn valjastaminen työkoneisiin on Koivuniemen mukaan edullista, mutta lopullinen hinta riippuu valmistajista. Puhutaan mieluummin satasista kuin tuhansista euroista.
”Kaupallisia asiakkaita on jo, ja uusia haetaan. Keskusteluja isojen konevalmistajien kanssa on menossa.”
Spogen.ai palkittiin Helsingin maatalouskonemessuilla Agri-Inno -palkinnolla.
- Osaston luetuimmat
