S-pankin rahastoon ostettiin 800 hehtaaria peltoa – näin niille tehdään nyt, kun rahasto suljettiin
Peltoja nyt viljelevillä yrittäjillä on etuosto-oikeus peltoihin.Tilaajalle
S-pankin peltorahastossa oli loppuvaiheessa yhteensä noin 800 hehtaaria peltoa. Kuvituskuva ei liity tapaukseen. Kuva: Tapio VesterinenS-pankki kertoi kesäkuun alussa lakkauttavansa Pelto-erikoissijoitusrahastonsa. Mitä rahastoon hankituille pelloille nyt tapahtuu?
”Pellot ovat S-pankin ja rahaston toiminnassa mukana olevien viljelijöiden kanssa omistettujen yhteisyritysten omistuksessa. Yhteisyrityksen perustamissopimuksessa on määritetty, miten tällaisessa tilanteessa toimitaan”, kertoo rahaston salkunhoitaja Jussi Nykänen.
”Mukana olevilla, peltoja nyt viljelevillä, yrittäjillä on etuosto-oikeus peltoihin. He voivat ostaa joko kaiken tai puolet pelloista tai jotain siltä väliltä.”
”Loppuosa pelloista voidaan sen jälkeen myydä vapailla markkinoilla. Toivomme, että mukana olevat viljelijät ostavat mahdollisimman paljon pelloista, sillä rahaston tarkoitus oli, että viljelijät lopuksi lunastavat pellot itselleen”, Nykänen sanoo.
”Viljelijät miettivät nyt omia ratkaisujaan.”
Osa viljelijöistä ehti jo rahaston toimiessa lunastaa joitain peltokokonaisuuksia itselleen.
Rahaston loppuvaiheessa peltoa oli rahastossa yhteensä noin 800 hehtaaria. Niitä viljelemässä oli seitsemän yrittäjää. Keskimäärin peltoa oli siis rahaston kautta tullut runsaat sata hehtaaria viljelijää kohti.
Nykänen arvioi, että rahaston varojen realisointi jatkuu ensi vuoden loppuun asti.
Rahaston varat muutetaan käteiseksi ja niistä vähennetään mahdolliset velat ja kulut. Jäljelle jäävä varallisuus jaetaan kokonaisuudessaan sijoittajille heidän omistamiensa rahasto-osuuksien suhteessa.
”Viime vuodet ovat olleet maataloudelle haasteelliset. Ajoitus peltorahastolle ei ollut hyvä.”
Peltorahasto perustettiin vuonna 2021.
Rahaston ideana oli, että se ostaa viljelijän kanssa peltoa, jonka viljelijä vuokraa ja jota hän viljelee.
Viljelijä käytti ostoon myös omaa rahaansa esimerkiksi 10 tai 20 prosenttia ja sai kasvattaa omistusosuuttaan vuokrakauden kuluessa. 50 prosentin omistusosuuden kohdalla viljelijä sai ostaa koko pellon. Tavoitteena oli, että lopussa viljelijä omistaa pellon yksin.
”Viime vuodet ovat olleet maataloudelle haasteelliset. Ajoitus peltorahastolle ei ollut hyvä”, Nykänen viittaa muun muassa Ukrainan sodan aiheuttamiin markkinahäiriöihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
