Mitä yhteistä on hirvien karkotuksella, ihovoiteella ja öljyntorjunnalla? Jätevillan hyötykäytössä piilee useita bisnesmahdollisuuksia

Mahdollisesti patentoitava kotimainen keksintö villan käsittelyyn on vielä salaisuus, mutta sen lisäksi jätevillan hyödyntämiseen löydettiin Willatus-hankkeessa lukuisia muita tapoja. Näitä käytiin läpi hankkeen loppuseminaarissa toukokuun lopulla.

”Kaupallisesti potentiaalisimpina pidän kotimaisen hirvieläinten karkotusaineen kehittämistä sekä käyttöä maanparannukseen ja lannoitukseen”, kertoo Willatus-hankkeen projektipäällikkö Tiina Rissanen LUT-yliopistosta.

Yksi esimerkki maanparannustuotteista on suomalaisen BioProffan tuotteistama Pihavilla, jota voi käyttää muovisten katteiden sijaan suojaamaan kasveja kylmältä ja kuumalta sekä ehkäisemään rikkaruohoja ja tuholaisia. Villasta on tuotteistettu myös lannoituspellettejä. Villa pidättää hyvin kosteutta ja kuohkeuttaa maan rakennetta.

Laajemmassa mittakaavassa villalevyjä voidaan käyttää myös esimerkiksi eroosion torjumiseen rinnealueilla.

Yksi toistaiseksi vähän hyödynnetyistä villan ominaisuuksista on sen kyky imeä öljyä. Öljynimeytyskokeiden alustavat testitulokset olivat hyvin lupaavia.

Villa voi imeä painoonsa nähden kymmenkertaisen määrän öljyä vedestä, kertoi Maria Hyvönen LUT-yliopiston laboratoriosta.

Kuitu soveltuu myös metallien, kuten elohopean ja kuparin talteen ottamiseen jätevesistä sekä epäpuhtauksien suodattamiseen sisäilmasta.

Maailmalla villasta on tehty myös muun muassa rakennus- ja äänieristeitä sekä kuplamuovia korvaavaa pakkausmateriaalia ja lannoituspellettejä, Rissanen luetteli.

Osa suomalaisten lampaiden villasta päätyy edelleen jätteeksi.  Kuva: Sanne Katainen

Jätevillan käytön lisäksi hankkeessa selvitettiin, miten villan hävikkiä voitaisiin vähentää. Yksi keinoista olisi kotimaisen pesukapasiteetin kehittäminen. Tähän liittyen hankkeessa tehtiin kokeita villan lanoliinin talteenottamiseksi pesun yhteydessä.

Lanoliinia voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi D3-vitamiinin lähteenä sekä voiteissa. Myös hirvieläinkarkotteiden tehoaine on lanoliini.

Villaa koskee EU:n sivutuoteasetus, jonka vuoksi sen jalostaminen onnistuisi todennäköisesti parhaiten joko suoraan villaa tuottavilla tiloilla tai alueellisissa toimipisteissä, Rissanen arvioi.

Myös villan logistiikan ja ketjun tiedonkulun kehittäminen auttaisivat todennäköisesti nykyistä suuremman villamäärän hyötykäyttöön päätymistä.

Willatus-hankkeen jatkona seuraa Etelä-Savon maakuntaliiton ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jolla pyritään kehittämään villaketjun vesitehokkuutta.