Trans Farmin tehtaalla Riihimäellä leijuu voimakas kuminan tuoksu. Säilytyslaatikoiden numeroinnin ansioista tiedetään mitä erää löytyy mistäkin laatikosta. Kuva: Heli Lehtelä
Erikoiskasvien viljelysopimukset menneet kuin kuumille kiville – myöhäisillekin on silti vielä mahdollisuuksia
Erikoiskasvien kannattavuutta vauhditetaan nyt myös tutkimuksella.TilaajalleRiihimäki
Tuomas Levomäki ja Jyrki Leppälä kertovat, että kuminasta saadaan hehtaarilta noin kahden kuution verran satoa. Sellainen määrä mahtuu säilytettäväksi esimerkiksi suursäkissä. Kuva: Heli Lehtelä”Meillä ei ole kyllä nyt ollut vaikeuksia löytää sopimustuottajia ensi kasvukaudelle”, toteaa kuminaa, öljyhamppua ja korianteria viljelyttävän Caraway Finlandin Mark Engelholm.
Tuomas Levomäki Carawayn omistuksessa olevalta Trans Farmilta toteaa, että viljelijät ovat nyt selvästi nähneet erikoiskasveissa mahdollisuuden tuottaa jotakin muuta kuin viljaa, jonka kannattavuus on alamaissa.
”Meidän sopimusalamme, vajaa 30 000 hehtaaria, on kuitenkin vielä vain murto-osa pääviljojen tuotantoalasta, joka on 950 000 hehtaarin paikkeilla. Ala voitaisiin hyvin vaikka tuplata, eikä se siltikään juuri vaikuttaisi viljojen volyymiin”, hän toteaa.
”Gluteenittomasta öljyhampusta voidaan tehdä proteiinijauhoa elintarvikekäyttöön. Näemme siinä vaihtoehdon kotimaisen herneen lisäksi.”
Kuminan ja korianterin osalta Caraway Finlandin ja Trans Farmin sopimuskiintiö on jo täynnä.
Korianterin sopimusala tulee olemaan ensi kasvukaudella sama kuin tänäkin vuonna, 700 hehtaaria. Kuminaa tuotetaan ensi vuonna 25 000 hehtaarilla, ala kasvaa viime vuodesta nelisentuhatta hehtaaria.
”Sen sijaan öljyhampun osalta sopimuksen tekeminen on vielä mahdollista.”
Öljyhampunkin osalta on tässä kohtaa tehty sopimuksia jo 1 700 hehtaarin alalta, joka vastaa viime vuoden tuotantoalaa. Tavoitteena on kuitenkin lisätä alaa 2 500 hehtaariin.
”Gluteenittomasta öljyhampusta voidaan tehdä proteiinijauhoa elintarvikekäyttöön. Näemme siinä vaihtoehdon kotimaisen herneen lisäksi”, toteaa Levomäki.
Itse asiassa myös kumina ja korianteri ovat luontaisesti gluteenittomia.
”Kun niitä viljelee yhdessä viljan kanssa, pitää esimerkiksi puimurin säiliö imuroida tarkoin. Emme halua sadon joukkoon viljaa.”
Muuten näiden erikoiskasvien viljely onnistuu samalla koneketjulla kuin viljoillakin, siksi askel sopimusviljelyn kokeilemiseen on matala.
”Öljyhampussa on paksu korsi, mutta kun siitä puidaan vain tähkä, ei ongelmia synny.”
Erikoiskasvienkin osalta kannattavuudessa on vielä kirittävää.
”Niiden tutkimukseen näyttää kuitenkin nyt löytyvän resurssia. Pyhäjärvi-instituutin koordinoimana käynnistyi juuri laaja yhteistyöhanke, jossa etsitään kannattavuuden avaimia, muun muassa optimaalisia kylvö- ja lannoitusmääriä”, Levomäki kertoo.
390 000 euron hanke kestää vuoden 2027 loppuun saakka ja sen osana toteutetaan koeviljelmiä NSL:n Västankvarnissa ja sopimusviljelytiloilla.
”Erityisesti se, että MTK lähti mukaan, oli ilahduttavaa”, Levomäki jatkaa.
Trans Farmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä toteaa erityisesti kuminan laadun olevan Suomen pohjoisissa olosuhteissa ylivertainen.
”Venäjällä ja Intiassakin tuotetaan paljon kuminaa, mutta siellä jäädään öljypitoisuudessa noin neljäsosaan Suomesta.”
Suomalaista laatua arvostetaan maailmalla.
”Erikoiskasveistamme 40 prosenttia päätyy muualle Eurooppaan, 30 prosenttia Aasiaan ja 30 prosenttia Amerikkaan. Kaikki sato menee käytännössä vientiin”, Engelhom toteaa.
Entä Ruotsi, miksi siellä ei tuoteta kuminaa samassa mittakaavassa kuin Suomessa?
”Peltoviljely keskittyy Ruotsissa suurelta osin Skåneen, missä viljojen satopotentiaali on eteläisemmän sijainnin vuoksi paljon Suomea korkeampi. Kuminan viljely ei siksi ole siellä suhteessa niin kannattavaa kuin Suomessa”, Levomäki avaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
