”Kone pystyisi lajittelemaan perunat samalla kertaa sekä koon että laadun mukaan ja muodostamaan haluttuja yhdistelmiä eri siiloihin”, Lauri Rahko toteaa. Kuva: Timo Heikkala
Tyrnävällä tarvitaan lisää siemenperunan viljelijöitä: ”Aivan helppoa se ei ole”
HZPC Kantaperuna on onnistunut hankkimaan uusia vientimaita Venäjän jättämän aukon tilalle.TilaajalleTyrnävä
Varastohallissa käy kolina, kun siemenperunoita lajitellaan pakkaamista varten. Linjaston läpi virtaavien perunoiden laadun varmistaa neljä työntekijää. Taka-alalla Laura Pieniniemi ja Aarne Kääriä. Kuva: Timo HeikkalaVoisi kuvitella, että keskellä talvea siemenperunatilalla on hiljaista. Olettamus osoittautuu vääräksi.
”Lajittelukausi kestää marraskuun puolivälistä huhtikuulle. Talvi on työllistävin vaihe”, HZPC Kantaperunan sopimusviljelijä Lauri Rahko kertoo.
Rahko on yhdessä veljensä Simo Rahkon kanssa hiljattain investoinut uuteen varastohalliin, joka toi kahden miljoonan perunakilon verran lisää kapasiteettia.
Seuraavana hankintalistalla on optinen lajittelija, joka nopeuttaisi lajittelua ja vähentäisi käsityötä.
Siemenperuna on arka kasvitaudeille, minkä vuoksi tyrnäväläiselle sertifioidulle siemenperunalle on Euroopassa kysyntää.
Pohjois-Pohjanmaan Tyrnävä ja Liminka ovat saaneet virallisen EU:n high grade -alueen statuksen, mikä tarkoittaa, että alueella ei ole vaarallisia kasvintuhoojia.
Euroopassa perunantuotantoa piinaa vaarallisten kasvintuhoojien lisäksi kaksi lievempää, mutta siemenperunatuotannossa vaikeasti hallittavaa virusta: perunan Y-virus sekä kierrelehtivirus. Niitä levittävät kirvat.
”Täällä pohjoisessa kirvapaine on kevyempi”, HZPC Kantaperunan toimitusjohtaja Mika Paassilta kertoo.
Siemenperunan viljely vaatii runsaasti varastotilaa. Mika Paassilta esittelee Asterix-perunaa sisältäviä säkkejä Lauri Rahkon varastohallissa. Kuva: Timo HeikkalaTakavuosina suomalaista siemenperunaa vietiin huomattavia määriä Venäjälle.
”Vientiä Venäjälle alettiin vähentää vuodesta 2013 lähtien, kun yhteistyö hankaloitui ja Venäjä lopulta valtasi Krimin niemimaan”, Paassilta toteaa. Tänä päivänä yritys ei vie Venäjälle lainkaan perunaa.
Paassilta kertoo, että uusia markkinoita on rakennettu systemaattisesti jo yli kymmenen vuotta. Nyt siemenperunaa on viety Tyrnävältä jo yli 20 maahan, millä on saatu paikattua Venäjän-viennin jättämää aukkoa.
”Vientimaista suurimmat ovat tällä hetkellä Ruotsi, Saksa ja Puola. Seuraavana tavoitellaan Ranskan ja etenkin vaativaa Hollannin markkinaa, jossa potentiaali on valtava”, hän sanoo.
Paassillan mukaan Ruotsissa suomalaisella siemenperunalla on jo ennestään hyvä maine ja sitä on helppo myydä, jos vain lajike natsaa asiakkaan tarpeisiin.
Sen sijaan Saksassa ja Puolassa yrityksen lajikkeet ovat tuttuja, mutta eksoottisena koetun suomalaisen siemenperunan myynti vaatii enemmän ponnisteluja.
HZPC Kantaperunan toimisto Tyrnävällä sijaitsee Rahkon veljesten tilaa vastapäätä. Kuva: Timo HeikkalaHollantilainen HZPC osti Pohjoisen Kantaperunan vuonna 2012, ja nimeksi muodostui HZPC Kantaperuna. Tyrnävällä toimivalla yrityksellä on 12 sopimusviljelijää.
Paassillan mukaan uusille sopimusviljelijöille on tarvetta. Yrityksen on tarkoitus jopa tuplata tuotanto 5–10 vuoden sisällä, jolloin vuosittainen tuotantomäärä olisi 20 miljoonaa kiloa.
”Alkavalle kaudelle saamme yhden uuden sopimustilan, ja ensi kaudeksi neuvottelut ovat käynnissä usean viljelijän kanssa. Aivan helppoa se ei ole”, hän paljastaa.
Tuotantosuunnan muuttaminen siemenperunan viljelyyn vaatii tilalta lähtökohtaisesti isot investoinnit. Tarvitaan muun muassa nostokone, runsaasti varastotilaa sekä lajittelulinjasto.
”Siemenperunan viljely vaatii hyviä kumppanuuksia, jotta uskaltaa investoida. Pitää luottaa siihen, että peruna saadaan myytyä hyvään hintaan”, viljelijä Lauri Rahko toteaa.
Viljely vaatii myös sen, että on hyviä peltoja käytössä. Siemenperunaa ei voi viljellä samalla lohkolla peräkkäisinä vuosina, vaan välissä on viljeltävä muita kasveja, jotta tautipaine maassa ei pääse kohoamaan.
Rahkot tekevät viljelykierrossa yhteistyötä paikallisten viljatilojen kanssa.
Mika Paassillan mukaan kiinnostusta siemenperunan viljelyyn on, mutta aivan helppoa viljely ei ole. Kuva: Timo HeikkalaSiemenperunan viljelyn lisäksi HZPC Kantaperunan jalostaa markkinoille uusia lajikkeita. Paassilta kertoo, että kasvinjalostuksessa syntyy heillä 300 000 uutta lajiketta vuosittain.
”Ensimmäiset vuodet valtaosa karsitaan koeviljelyssä, ja sitten vuosi vuodelta valitaan jatkoon parhaat.”
Siihen, että uusi lajike saadaan markkinoille, kuluu tyypillisesti 10–15 vuotta.
HZPC Kantaperunan jalostamia lajikkeita ovat muun muassa Innovator, joka on pikaruokaketjujen suosima ranskanperunalajike, sekä Suomen suosituin ruokaperunalajike Annabelle.
HZPC Kantaperuna
Tyrnävällä toimiva HZPC Kantaperuna tuottaa tervettä, sertifioitua siemenperunaa sekä markkinoille uusia perunalajikkeita.
Tuottaa vuodessa 10 miljoonaa kiloa siemenperunaa.
Tyrnävällä on tuotannossa 20‒30 lajiketta.
Vientiin menee 30–40 prosenttia siemenperunan tuotannosta. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Puola.
Yrityksellä on 12 sopimusviljelijää. Toimistolla on 5 työntekijää.
Liikevaihto noin 7 miljoonaa euroa vuodessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
