Ruokavirasto vastaa: Eläinsuojeluvalvonta ei Pirkanmaalla ole mielivaltaista eikä huonompaa kuin muualla maassa

Yle uutisoi keskiviikkona, että pienillä karjatiloilla tapahtuu eläinsuojelurikoksia rahojen ja jaksamisen loppuessa. Jutussa kerrotaan, että eläinsuojelurikostuomioiden määrissä ja ankaruudessa kärjessä on ollut 2000-luvulla Pirkanmaan käräjäoikeus.

MTK-Pirkanmaan Voimaa Farmarille -hankkeen vetäjä Maija Pispa kommentoi tilannetta MT:n jutussa: "Pirkanmaalla on selkeästi näkyvissä, että valvojat vetävät tiukkaa linjaa. Valvonnassa huomautetaan ja pöytäkirjaan kirjataan rikkeiksi myös asioita, joissa viljelijä on toiminut Ruokaviraston valvontaohjeen tai hoitavan eläinlääkärin ohjeen mukaisesti."

"En missään nimessä allekirjoita väitettä, että valvonta olisi Pirkanmaalla huonoa, epätasapuolista tai mielivaltaista", yksikönjohtaja Jaana Mikkola Ruokavirastosta sanoo. Ruokavirasto on Suomessa korkein eläinsuojeluvalvonnasta vastaava viranomainen.

Mikkola toteaa, että Pispan väitettä on vaikea kommentoida tarkemmin, koska hän ei tiedä, millaisista tapauksista on kyse. Toisaalta hän ei edes voisi kommentoida yksittäistapauksia.

Mikkola muistuttaa, että kotieläintuottajalla on kaikista valvontaviranomaisen päätöksistä lakisääteinen valitusoikeus. "Tuomioistuin lopulta päättää, onko lakia rikottu vai ei."

"Olen kuullut paljon yleisiä syytöksiä viranomaisten mielivallasta, valvonnan epäjohdonmukaisuudesta ja säädösten epäselvyydestä. Kaikki tarkastuspöytäkirjat löytyvät valvontajärjestelmistä. Kun yksittäisiä tapauksia on tarkistettu, pääasiassa on käynyt niin, ettei viranomaisiin kohdistuneissa syytöksissä ole ollut perää. Monesti tilalla on aika moni asia ollut pielessä."

"Jos joku kokee, että ohjeistuksemme on virheellistä, olisi hyvä jos hän ottaisi yhteyttä meihin. Silloin voisimme tarkistaa, onko ohjeistuksessamme jotakin tulkinnanvaraista tai muuten korjattavaa", Mikkola kehottaa.

Mikkola huomauttaa, että valvojille ja tuottajille on laadittu omat ohjeensa.

"Valvontaviranomaisten ohjeet on laadittu siltä pohjalta, että he jo lähtökohtaisesti tuntevat lainsäädännön. Kun ohjeessa lukee asianmukainen, riittävä tai soveltuva, eläinlääkäri arvioi asian oman asiantuntemuksensa mukaan. Valvontaohjeita ei ole tarkoitettu eläintenpidon ohjeeksi – sitä varten on tuottajille omat oppaat."

Hoitavan eläinlääkärin näkökulma asiaan taas saattaa poiketa valvovan eläinlääkärin näkökulmasta, Mikkola muistuttaa. "Hoitava eläinlääkäri ei lähesty asiaa lainsäädännön vaan eläinlääketieteen näkökulmasta."

Pispa toteaa MT:n verkkojutussa, että viljelijälle on tehtävä selväksi, että hänen valvontakäynnillä puhumansa asiat päätyvät valvontapöytäkirjaan, joka on oikeudellinen dokumentti. "Viljelijä ei aina ymmärrä, että eläinlääkärin kanssa keskustellessaan hän tulee käyttäneeksi mahdollisuutensa tulla kuulluksi. Olisi hyvä, että viljelijä saisi katsoa valvontapöytäkirjan ja tarkistaa, että asiat on kirjattu siten kuin puhuttiin, eikä mitään ole tulkittu väärin."

"Pispa on ikävä kyllä tulkinnut eläintenpitäjän oikeutta tulla kuulluksi kovasti väärin", Mikkola sanoo. "Tarkastuksella jutustelu ei missään tapauksessa poista eläintenpitäjän oikeutta tulla kuulluksi asiassaan tai vie hänen oikeuttaan nähdä pöytäkirjaa. Harmi, jos Pispan lausumasta jää tuottajille väärä kuva valvonnasta."

Lue myös: Pirkanmaalla verrattain paljon eläinsuojelurikoksia – MTK:n edustajan mukaan valvonta on tiukkaa ja mielivaltaista, mikä lisää viljelijöiden pahoinvointia