Jääkauden kylvämää kivisatoa korjataan kasoille joka vuosi lisää. Kuva: Terhi Pape-Mustonen
Miksi kiviä aina vain pulpahtelee pellolle? Tämä ilmiö nostaa järkäleitä pintaan vuosi vuoden jälkeen
Eniten ei-toivottua kivisatoa joudutaan korjaamaan idässä ja pohjoisessa.
Kiviä rittää vielä pitkään poimittavaksi pelloilta, vaikka niitä on kerätty jo sukupolvien ajan pois maanviljelyä kiusaamasta. Kuva: Terhi Pape-MustonenKeväinen peltojen muokkaus ja kylvötyöt nostavat pintaan kiviä koneiden ja laitteiden riesaksi. Silloin edessä on kivienkeruu-urakka.
Miksi kiviä nousee pellosta pintaan vuosi vuoden perään, vaikka niitä korjataan pois joka kevät?
”Moreenimaissa jääkausi kylvi maahan kiviä ja routa nostaa niitä vähitellen keväisin ylös näkyviin”, sanoo erikoisasiantuntija Jukka-Pekka Palmu Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK).
Palmun mukaan kyseessä on lämpöreaktio, jossa kivi johtaa kylmää muodostaen kappaleen alapuolelle jäätä. ”Jää tunkkaa kiveä ylös.”
Keväällä jää kiven alla sulaa, ja routa sulaa kiven alta pois.
”Tällöin syntyvään onkaloon valuu ympäristöstä maata, usein hiekkoja. Ontelo täyttyy hienommalla maalajilla. Näin kivi vain tunkkautuu vähitellen ylöspäin joka vuosi. Uskomaton juttu, mutta näin se on”, Palmu sanoo.
Vanha kansanperinne on kysyä sitä, mikseivät esi-isät keränneet kiviä aikoinaan pois.
”Niitä vain tulee joka vuosi tämän edellä kuvatun ilmiön takia lisää. Enemmänkin tämä on moreenimaiden ongelma.”
Jos pinnassa on kerros jotain hienoista maalajia, kiviä nousee alemmasta moreenikerroksesta esiin kuin voikukkia nurmikkoon.
”Moreenimaita on eniten viljelyssä Järvi- ja Itä-Suomessa ja Lapissa.”
Suomessa kiviurakasta pääsee Palmun mukaan helpoimmalla rannikoilla, missä moreenikerros on syvällä paksujen savikoiden ja hienojen maalajien alla.
Näitä peltoja sijaitsee etelärannikolla Salpausselän harjulle asti ja rannikkoseutua pitkin Pohjanmaalta Perämeren pohjukkaan asti.
"Nämä alueet ovat Itämeren entistä merenpohjaa jääkauden jäljiltä, missä maa-aines on hienompaa viljelijöiden iloksi.”
Moreenimaita on eniten viljelyssä Järvi- ja Itä-Suomessa ja Lapissa. Lohkareisimpia ja kivisimpiä peltoja on vuosien mittaan muutettu metsiksi, mikä ilmenee vanhoista ilmakuvista.
Miksi kiviä joudutaan silti keräämään myös Pohjanmaan rannikon pelloilta?
”Olen pohtinut, että onko hienojen maalajien kerros silloin niin ohut, että routa nostaa kiviä pintaan saakka. Se on todennäköisintä.”
Samaa ilmiötä esiintyy myös Ruotsissa ja Kanadassa, mutta siellä kivilaatu on Suomen vastaavaa pehmeämpää.
Isojen paasien poisto pellosta on karskia hommaa. Kuva: Terhi Pape-MustonenLoppuuko kiviurakka koskaan?
”Ei ole näkyvissä, että se meidän oloissa loppuisi. Kiviä riittää jatkossakin – ainakin kiusaksi asti.”
Kivitalkoiden keventämiseksi on Suomessa kehitetty laitteita, jotka seulovat kiviä koneellisesti pois pellosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
