Ehdollisuus korvaa tukien täydentävät ehdot – vaatimuksia ei ole vielä edes julkistettu, silti niihin on ehditty jo antaa joustoja

Täydentävät ehdot jäävät tukien edellytyksenä historiaan. Ne korvataan vuoden alussa voimaan tulevalla ehdollisuudella, joka kattaa paitsi aiemmat täydentävät ehdot myös osan aiemman viherryttämistuen vaatimuksista.

Ehdollisuusvaatimusten noudattamista vaaditaan kaikilta suorien tukien ja EU-osarahoittamien tukien hakijoilta.

Aivan kuten täydentävät ehdot myös ehdollisuus koostuu hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC) sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR).

Lakisääteiset hoitovaatimukset ovat EU-säädösten mukaisia vaatimuksia, jotka koskevat ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Ne ovat siten jo sinällään kaikkia viljelijöitä sitovaa lainsäädäntöä.

Ehdollisuuden vaatimusten tavoitteena on muun muassa hillitä ilmastonmuutosta sekä edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, suojella vesistöjä, pohjavesiä, maaperää ja luonnon monimuotoisuutta sekä taata turvallisilla tuotantomenetelmillä tuotettujen elintarvikkeiden korkea laatu.

Lopullisia ehdollisuuden vaatimuksia ei ole vielä julkaistu.

Vaikka ehdollisuusvaatimukset tulevatkin voimaan vasta vuoden alusta, EU:n komissio on jo ennalta antanut joustoa niiden noudattamiseen Ukrainan sodan elintarvikemarkkinoille aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Helpotuksilla komissio pyrkii turvaamaan elintarviketuotannon jatkuvuuden EU-alueella.

Poikkeukset koskevat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin sisältyvää viljelykiertovaatimusta sekä ei-tuottavien alojen (kesannot) vähimmäismäärää.

Tiloilla, joita viljelykiertovaatimus koskee, yksivuotisen viljelykasvin tulee vaihtua vuosittain vähintään 33 prosentilla määriteltävästä peltoalasta.

Ensi vuonna tätä ehtoa ei kuitenkaan edellytetä muilta kuin niiltä tiloilta, jotka valitsevat ympäristökorvauksen kerääjäkasvitoimenpiteen. Niiden tulee täyttää ehdollisuuden viljelykiertovaatimus jo ensi vuonna.

Lisäksi viljelykiertovaatimus edellyttää tiloilta monivuotista viljelykiertoa, jossa samaa yksivuotista viljelykasvia voi viljellä samalla peltoalalla enintään kolme vuotta peräkkäin. Monivuotista viljelykiertoa tarkastellaan ensimmäisen kerran vuonna 2025, ja tarkastelussa ensimmäinen tarkasteltava vuosi tulee olemaan jo vuosi 2022.

Viljelykiertovaatimukset eivät koske perunaa, sokerijuurikasta, keräkaaleja, sipuleita, puna- ja keltajuurikasta sekä porkkanaa eivätkä heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja, monivuotisia kasveja tai kesantoja.

Pysyvästi viljelykiertovaatimuksesta on vapautettu luomutilat, enintään kymmenen hehtaarin tilat sekä ne tilat, joiden tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75 prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotannossa, pysyvää nurmea, kesantona tai palkokasvien viljelyssä tai sitä käytetään näiden käyttötapojen yhdistelmään.

Ei-tuottavien alojen (kesannot) vähimmäismäärää koskeva vaatimus edellyttää, että Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sijaitsevan tilan peltopinta-alasta vähintään neljä prosenttia pitää olla tuottamattoman alan kesantoa. Näillä lohkoilla ei saa tuottaa maataloustuotteita eikä niillä saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita.

Ne tilat on rajattu vaatimuksen ulkopuolelle, joiden peltopinta-ala on enintään 10 hehtaaria tai joiden tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75 prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotannossa, pysyvää nurmea, kesantona tai palkokasvien viljelyssä tai sitä käytetään näiden käyttötapojen yhdistelmään.

Ensi vuonna komission salliman poikkeuksen vuoksi ei-tuottavien alojen kesantolohkoilla voi kuitenkin viljellä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta mitä tahansa tukikelpoista rehu- tai elintarvikekasvia ja korjata sen tuottaman sadon. Aloilla voi myös käyttää kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita.