”Pääskyjä ei ole ilman maataloutta” – tekopesistä helpotusta uhanalaisten kesäntuojien ahdinkoon

Huhtikuun lopun viima puree luita ja ytimiä. Kesä tuntuu olevan kovin kaukana, mutta Pyhtäällä sijaitsevalla Koivumäen maitotilalla odotetaan jo innolla räystäspääskyjä.

Linnut ovat niin tervetulleita, että niille kiinnitettään Koivumäen pihaton räystään alle tilan ensimmäinen tekopesä täydentämään pääskyjen omien pesin rivistöä.

Koivumäki on yksi niistä noin 40 Arlan maitotilasta, jotka ovat mukana meijeriyhtiön ja Birdlife Suomen hankkeessa edistää pääskyjen pesintää.

Arlan, maitotilojen ja Birdlifen yhteistyö käynnistyi vuonna 2023. Tekopesiä on asennettu tänä aikana noin 300.

Pienet liiviniekat tarvitsevat apua, sillä kaikki kolme Suomessa pesivää pääskylajia ovat uhanalaisia.

Haarapääskyjä on nyt noin kolmannes vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Räystäspääskyjen määrä on samassa ajassa vähentynyt 75 prosenttia, kertoo viestintäasiantuntija Jukka Hintikka Birdlife Suomesta.

Haara- ja räystäspääskyjen lisäksi Suomessa pesii törmäpääsky. Kaksi ensimmäistä lajia ovat riippuvaisia maataloudesta, tarkkaan ottaen hyönteisistä, joita karjatilojen ympäristöissä elää.

Kesäkaudella yksi pääsky syö noin 100 000 hyönteistä. Jotta hyönteisiä riittää, pitää olla kotieläimiä, jotka niitä houkuttelevat.

”Ulkoileva karja on tärkeä ympäristöteko”, Hintikka toteaa.

”Räystäspääskyillä, ihmisellä ja karjalla on syvä ja pitkä yhteinen historia.”

Koivumäen tilan robottipihaton räystään suojissa on räystäspääskyjen pesiä. Kuva: Sanne Katainen

Ei ole aivan tavallista, että ympäristöjärjestö ja maatalous löytävät yhteisen sävelen. Räystäspääskyjen kohdalla se on kuitenkin onnistunut.

Hintikka kertoo ymmärtävänsä, että maatalouden kannattavuus on lujilla. Hän kuitenkin uskoo, että yhdessä keskustelemalla asioita saadaan vietyä hyvässä yhteisymmärryksessä eteenpäin.

Avointa keskustelua korostaa myös Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi.

”Birdlife Suomi on hyvä kumppani, koska meillä ei ole vastakkaista agendaa.”

Meijeriyhtiön ja lintujärjestön yhteistyössä on todettu, ettei kotieläintuotanto ole mustavalkoista, vaan asioilla on monta puolta, Riipi jatkaa.

”Pääskyjä ei ole ilman maataloutta.”

Monet tilat tekevät paljon omaehtoisia toimia ympäristön eteen, Hintikka lisää. Kuovien ja töyhtöhyyppien pesien kiertäminen kevättöiden aikaan on yksi.

Pääskyt ovat tervetulleita Essi Lantan ja Teemu Tirrosen maitotilalle Pyhtäälle.  Kuva: Sanne Katainen

Karjanomistajille pihapiirissä oleskelevat linnut eivät ole vain ilo, sillä ne saattavat levittää eläintauteja, kuten salmonellaa.

Pääskyt ovat turvallinen laji moneen muuhun verrattuna, Hintikka vakuuttaa. Pääskyt eivät juuri käy maassa, vaan pyydystävät ravintonsa ilmasta. Lisäksi pääskyt ovat paikkauskollisia ja kaartelevat lähinnä oman tutun maatilan pihapiirissä.

Tekopesä on kuitenkin hyvä sellaiseen paikkaan, että lintujen ulosteet eivät putoa suoraan ihmisten kulkureiteille tai lähelle juomavettä tai rehua.

Pesä kannattaa asentaa sateelta suojassa olevaan varjoisaan tai puolivarjoisaan paikkaan riittävän korkealle. Kuva: Sanne Katainen

Räystäspääskyjen tekopesä on syytä asentaa viimeistään varhain keväällä ennen lintujen saapumista pesimäpaikoilleen. Ensimmäiset pääskyt saapuvat Suomeen yleensä huhti–toukokuussa.

Pesä kannattaa asentaa sateelta suojassa olevaan varjoisaan tai puolivarjoisaan paikkaan riittävän korkealle ja rauhalliseen kohtaan, jotta pääskyt saavat pesiä häiriöttä.

Tekopesien lisäksi pääskyjä voi auttaa pitämällä kosteana pihapiirissä sijaitseva sopiva savinen tai mutainen kohta. Näin linnuille on tarjolla pesäntekomateriaalia.

Haarapääsky pesii mieluiten rakennusten sisäpuolelle.  Kuva: Markku Vuorikari

Haarapääsky pesii mieluiten rakennusten sisäpuolelle.

Tärkein keino auttaa niiden pesintää on jättää pesimäkauden ajaksi auki ulkorakennusten ikkunoita, ovia, tuuletusaukkoja ja muita kulkureittejä. Niiden kautta linnut pääsevät sujahtamaan sisään, vinkkaa Birdlife Suomi verkkosivuillaan.