Itä-Euroopan viljakiukuttelun pitäisi soittaa hälytyskelloja Brysselissä − Ukrainan halpatuonti on vain yksi osa kytevää EU-kapinaa

Itä-Eurooppa on Puolan johdolla ollut Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan uskollisin tukija. Nyt yli 14 kuukautta kestäneessä sodassa on ylitetty yksi punainen viiva ja usko horjuu.

Itä-Euroopan EU-maihin tullivapaasti Ukrainasta tulevat maataloustuotteet sotkevat markkinoita. Hinnat ovat laskeneet jyrkästi ja viljelijöiden ahdinko kasvaa. Puola, Unkari, Slovakia ja Bulgaria ovat jo päättäneet kesäkuun loppuun jatkuvasta tuontikiellosta. Romania harkitsee vielä.

EU on antanut Ukrainan viedä viime toukokuusta lähtien elintarvikkeita ja viljaa jäsenmaidensa kautta maailmanmarkkinoille ilman tulleja ja tarkastuksia, jotta sota ei kärjistäisi ruokakriisiä kolmansissa maissa. Samalla on tuettu Venäjän hyökkäystä torjuvan Ukrainan taloutta.

Venäjän saartorengas pysäytti viime keväänä Ukrainan maatalousviennin Mustanmeren kautta. EU-maiden halki kulkevia tullittomia ”solidaarisuuskaistoja” avattiin korvaamaan merikuljetuksia. Heinäkuussa Mustanmeren vientikäytävä saatiin uudelleen käyttöön YK:n ja Turkin räätälöimällä sopimuksella.

Merkittävä osa maailmanmarkkinoille tarkoitetusta Ukrainan viljasta ja maataloustuotteista on kuitenkin jäänyt eri syistä EU:n kauttakulkumaihin, missä niitä on myyty polkuhinnoilla.

Erityisesti Puolassa ja Romaniassa maataloustuottajat ovat protestoineet koko alkuvuoden ja vaatineet sekä omilta hallituksiltaan että Euroopan unionilta vastatoimia. EU on tukenut Itä-Euroopan viljelijöitä yli 56 miljoonalla eurolla ja nyt on luvassa 100 miljoonaa lisää. Rahat otetaan maataloudelle jyvitetystä kriisirahastosta.

Tuki ei kuitenkaan tunnu riittävän. Puolan ja Unkarin hallitusten mitta täyttyi viime viikon lopulla. Rajat suljettiin, vaikka se on vastoin yhteistä kauppapolitiikkaa harjoittavan EU:n pelisääntöjä ja kylmä suihku tukea kipeästi kaipaavalle Ukrainalle.

Slovakia liittyi joukkoon alkuviikosta ja Bulgaria keskiviikkona. Kiellot eivät koske näiden maiden kautta maailmanmarkkinoille kulkevaa Ukrainan vientiä.

Itä-Euroopan viljakiukuttelu on signaali Ukrainaa tukevan EU-rintaman repeämisestä. Se sataa ainakin joiltain osin Venäjän presidentti Vladimir Putinin laariin.

Vähintään yhtä paljon kyse on kuitenkin eurooppalaisten maataloustuottajien keskuudessa kytevästä EU-kapinasta. Se perustuu sekä Ukrainan sodan aiheuttamaan kustannuskriisiin että EU:n tiukkaan ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan.

EU:n vihreään siirtymään kuuluva pellolta pöytään -ohjelma koetaan useimmissa jäsenmaissa uhaksi koko maatalouselinkeinolle, vaikka perimmäisenä tavoitteena on nimenomaan turvata kestävä elintarviketuotanto unionin alueella.

Torjunta-aineiden käytön vähentäminen, maatalousmaiden ennallistaminen, teollisuuspäästödirektiivi ja metsäkatoasetus olisivat tuottajille haastavia myös normaalioloissa. Nyt kulmakerrointa lisää Euroopassa riehuva sota.

Esimerkiksi Puolassa vaaleihin valmistautuvan laki- ja oikeus -puolueen (PiS) vetämän hallituksen oli pakko pysäyttää maataloustuonti Ukrainasta rauhoittaaksen maaseudun äänestäjät. Slovakiassa, Bulgariassa ja myös Romaniassa tilanne on hyvin samanlainen.

Hollannissa ja Belgiassa hallitukset ovat joutuneet tekemään myönnytyksiä EU:n ympäristö- ja ilmastolainsäädäntöä vastaan kapinoiville viljelijöille. Hollannissa maanviljelijöiden asiaa ajava radikaali BBB-puolue korjasi murskavoiton maaliskuun maakuntavaaleissa.

Itä-Euroopassa kamppaillaan myös ilmastohaasteiden kanssa, mutta siellä päälle tulee vielä markkinoita sotkeva sota. Markkinahäiriö voi lähiviikkoina kärjistyä entisestään, jos 18. toukokuutta päättyvälle sopimukselle Mustanmeren vientikäytävästä ei onnistuta neuvottelemaan jatkoa.

Itäeurooppalaisten viljelijöiden mielestä Brysselin EU-koneiston pitäisi joka tapauksessa panostaa enemmän sodan haittavaikutusten lieventämiseen, jos halutaan varmistaa, että Ukrainaa tukeva jäsenmaiden rintama pysyy yhtenäisenä. EU on rahallisen tuen lisäksi luvannut hätätoimena rajoittaa myös joidenkin ukrainalaisten maataloustuotteiden tuontia.

Sekä EU:n komissiossa että parlamentissa varoitellaan, että maa- ja metsätaloustuottajien äkämystyminen on jo varteenotettava uhka kunnianhimoisille ilmasto- ja ympäristötavoitteille.

Maatalouden osuus unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 11 prosenttia. Jos viljelijät asettuvat pokkiteloin eikä uusi vuonna 2024 valittava komissio keksi rakentavia keinoja kapinan taltuttamiseksi, EU:sta on vaikea tehdä hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä.

Kokonaan oma korttinsa on EU-jäsenyys, jota Ukraina tavoittelee mahdollisimman nopealla aikataululla ja josta on jo annettu myös alustavia lupauksia.

Nimenomaan Itä-Euroopan maat ovat olleet jäsenyyshankkeen innokkaimpia kannattajia. Sodan aiheuttama maataloustuotteiden ylitarjontaongelma osoittaa kuitenkin, miten haasteellista Ukrainan kaltaisen maatalousjätin integroiminen Euroopan unioniin on.

Kirjoittaja on MT:n Eurooppa-kirjeenvaihtaja asemapaikkanaan München.