Osa maitotiloista viis veisaa välitysvasikan kunnosta
Etenkin laajentaneilla isoilla maitotiloilla on yhä puutteita vasikoiden oloissa. Välitykseen lähetetään heikkoja eläimiä, jotka sairastuttavat pahimmillaan koko ryhmän vasikkakasvattamossa.
Kuva: Kari SalonenVasikoihin on viime vuosina hankkeiden ja teemavuosien ansiosta alettu kiinnittää tiloilla hieman aiempaa enemmän huomiota. Siitä huolimatta välitykseen toimitetaan edelleen varsin vaihtelevaa porukkaa, harmittelee vuosia vasikoiden parissa työskennellyt HK Agrin terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel .
”Osalle tiloista on kunnia-asia lähettää välitykseen vain hyviä vasikoita, osalle taas se tuntuu olevan kanava päästä eroon vasikoista anonyymisti. Välitykseen saatetaan tarjota eläimiä, joita esimerkiksi naapurille ei kehdattaisi myydä.”
Hän arvioi yhdeksi syyksi sen, että maitotilojen tautipaine on kasvanut tilakoon mukana. Eniten heikkokuntoisia välitysvasikoita tulee isoilta, vasta laajentaneilta maitotiloilta.
”Vasikoiden hoitoon ei ole riittävästi aikaa, eikä vasikkaosastoon ei ehkä ole satsattu riittävästi tai se on ruuhkautunut.”
Härtelin mukaan harvat maitotiloista ilmoittavat terveysongelmista, vaikka se kuuluu välityksen sääntöihin.
”Osa on niin tottunut oman tilan tautitilanteeseen ettei huomaa sitä, ja osa ei ymmärrä, miten tautipurkaukset vaikuttavat vasikkakasvattamoissa. Tunnollisimmat ilmoittavat tautitapauksista ja saavat sitten neljän viikon karenssin välitykseen”, hän harmittelee.
Välitysvasikoiden yleisin ongelma ovat hengitystiesairaudet, jotka etenkin kroonisiksi päästessään johtavat kasvutappioihin ja usein jopa vasikan menehtymiseen.
Härtelin mukaan yksittäisen eläimen flunssaoireet saattavat olla lähtötilalla näkymättömissä, vaikka eläin kantaisi tartuntaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
