Syysöljykasveilla on ollut onnistunut kasvukausi: ”Pakko tulla keskimääräistä parempi sato”

Syysöljykasvit ovat hyötyneet kesän tasaisista sääolosuhteista. Kasvukauden aikana vettä on ollut riittävästi, mikä on mahdollistanut myös ravinteiden hyvän saatavuuden.

”Kasvukausi on ollut tähän asti suotuisa. Syyskasvit ovat kasvaneet nopeasti, eivätkä ole kärsineet kesän märkyydestä. Myöskään jälkiversomista ei ole havaittu”, kertoo maatalousyrittäjä Toni Lindqvist Myrskylästä. Lindqvist on myös MTK:n öljy- ja valkuaiskasvit -verkoston puheenjohtaja.

Pitkän kuivuusjakson jälkeen runsaiden sateiden alkaminen aiheuttaa Lindqvistin mukaan usein jälkiversomista – muun muassa rapsi reagoi tällaisiin olosuhteisiin herkästi aloittamalla uudelleen kasvun.

”Keväällä tuholaispaine oli todella pieni. Edellisenä vuonna kuoriaiset tekivät merkittäviä tuhoja”, Lindqvist kertoo.

Hyvistä kasvukauden olosuhteista huolimatta haasteitakin on riittänyt, erityisesti rikkakasvien torjunnassa. Torjunta-aineen käyttölupia on Lindqvistin mukaan niukasti saatavilla syysöljykasveille. Kevään yöpakkaset hankaloittivat myös rikkakasvien torjuntaa.

Lindqvist viljelee DK Sephor -syysrapsia. Hän ei ole havainnut itsellään tai maakunnan muilla viljelijöillä kasvien lakoontumista. Kuva: Oskar von Essen

Vaikka kevät alkoi lämpimänä ja muuttui myöhemmin kylmäksi, Lindqvistin mukaan sää ei aiheuttanut Myrskylässä merkittävää vahinkoa kasvustolle.

”Itä-Uudenmaan alueella ei kasvusto harventunut. Joko yöt eivät olleet niin kylmiä tai kasvit eivät olleet heränneet kovasti kasvuun.”

”Varsinais-Suomessa yöpakkaset harvensivat kasvustoja selvästi. Vaikutukset vaihtelevat todennäköisesti lajikkeesta riippuen”, hän jatkaa.

Kesän runsaat sateet ovat olleet Lindqvistin mukaan hyväksi syysöljykasvien kasvulle.

Lindqvist viljelee DK Sephor -syysrapsia, joka hänen mukaansa jää sen verran matalaksi, ettei lakoontumisriskistä tarvitse murehtia liikaa.

”En ole myöskään Uudenmaan maakunnassa havainnut, että kasvit olisivat merkittävästi lakoontuneet”, hän toteaa.

Heinäkuun helleaallot tulevat vauhdittamaan kasvien valmistumista, mutta tuovat ne mukanaan myös riskejä.

”Helle nopeuttaa valmistumista ja ihan kohtuullisen aikaan varmaan päästään syksyllä satoa korjaamaan. Liian lämpimässä kelissä on kuitenkin myös omat riskinsä. Kun on hyvin lämmintä ja maaperässä runsaasti kosteutta, niin homeen riski kasvaa.”

Lindqvist odottaa sadonkorjuulta keskimääräistä parempaa tulosta. Kuva: Oskar von Essen

Normaalisti syysrypsin sadonkorjuu alkaa heinäkuun puolella, kun taas syysrapsi korjataan tavallisesti elokuun alussa tai puolivälin tienoilla.

”Joidenkin luomusyysrypsin lohkojen korjuu saattaa alkaa nippanappa heinäkuun puolella. Suurin osa korjuun aloituksesta kuitenkin sijoittuu elokuun alkuun. Rapsien korjuu luulisi menevän sinne elokuun loppupuolelle.”

Syysrapsia Lindqvistillä kasvaa noin 30 hehtaarin alalla.

Hyvin onnistunut syksy, onnistunut talvehtiminen ja suotuisa kevät ovat tehneet tästä vuodesta lupaavan sadonkorjuu vuoden. Syysrapsin viljelykseen käytetty hehtaarimääräkin on Lindqvistillä viime vuosia suurempi.

”Koko kevät ollut hyvä kasveille, niin pakko tulla keskimääräistä parempi sato.”