

Maatalousyrittäjä Ilmari Hunsa on kymmenen vuotta toiminut isäntänä Nousiaisissa kasvinviljelytilalla, jolla on huimaavan monipuolinen viljelykierto. Hän kertoo jo isänsä olleen innokas kokeilemaan eri kasveja ja parhaimmillaan kierrossa on ollut mukana jopa 11 eri kasvia.
”Tilan viljelykierto on ollut aina monipuolinen. Kierrossa on viljojen lisäksi ollut sokerijuurikasta, kuminaa, korianteria, palkokasveja ja öljykasveja”, Hunsa kertoo.
Nyt Hunsan kierrossa on kahdeksan eri kasvia. 266 hehtaarin pinta-alasta alle puolet on viljoilla.
Hunsa pitää yhtä kasvia noin 20–30 hehtaarin alalla. Hän pyrkii muodostamaan lohkoista eräänlaisia blokkeja. Näin saman lajin kasvulohkot eivät ole hajallaan laajalla alueella ja pellot voi hoitaa ryppäinä.
”Kun on kahdeksan eri kasvilajia, ei kaikki munat ole samassa korissa, eri kasvit menestyvät eri vuosina. Agronomisten syiden rinnalla kierron suuntaa ohjaavat markkinat.”
Hunsa pyrkii mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan muodostamaansa hypoteettista viljelykiertoa.
Kierto alkaa sokerijuurikkaalla, jonka jälkeen tulee herne, kumina, ruis, syysrapsi ja syysvehnä, minkä jälkeen kierto alkaa alusta.
Kierrossa on mukana myös kevätviljoja, joita Hunsa kuvailee pakkokasveiksi. Niitä hän kylvää sokerijuurikkaan sijasta lohkoille, jotka eivät logistisesti sovellu juurikkaalle.

Viljelykierrossaan Hunsa pyrkii maksimoimaan esikasvihyödyt samalla kuitenkin huomioiden agronomisen toteutuksen. Esimerkiksi kumina suorastaan huutaa hänen silmissään syyskasvia. Näin maan rakenne pysyy yllä mahdollisimman hyvin.
”Oma suosikki kasviparini on kuminan jälkeinen syyskasvi ja esimerkiksi syysrapsin jälkeen on hyvä laittaa syysvehnä. Syyskasvien jälkeen maa on hyvässä ja kuohkeassa kasvukunnossa, mihin on hyvä laittaa sokerijuurikas, joka on kierrossani se kuormittavin kasvi.”
Monipuolisen viljelykierron lisäksi Hunsalla on myös eräänlainen muokkauskierto. Olosuhteiden ja tarpeiden mukaan hän valitsee sopivan menetelmän kynnön, kevytmuokkauksen, suorakylvön sekä kaistamuokkauksen eli stripp till -menetelmän välillä.
Hunsan työhuippu ajoittuu elo–syyskuuhun. Puinnin lisäksi hänen on ehdittävä muokata, ruiskuttaa ja kylvää, sillä monien lajien sesongit osuvat päällekkäin. Toinen työhuippu keskittyy toukokuulle.
”Kesäkuu puolestaan menee kasvinsuojeluruiskun ja lannoitteen pintalevittimen ratissa. Kahden ihmisen vuosityöhän tähän menee, kyllä tämä edelleen on jollain tapaa perheyritys”, Hunsa pohtii.
Vuonna 2023 alkaneen tukikauden myötä kaikkia maatiloja koskee ehdollisuuden viljelykiertovaatimus, joskin viime syksynä EU:n komissio päätti sallia sen sijaan myös viljelyn monipuolistamisen. Toki sekin ohjaa tilaa hienoisesti kohti monipuolisempaa viljelykiertoa.
Ehdollisuuden yksivuotinen viljelykiertovaatimus edellyttää vaihtamaan yksivuotisen viljelykasvin joka vuosi vähintään kolmasosalla hallinnassa olevasta peltopinta-alasta.
Hunsan ei tarvinnut pitkään asiaa ilmoituksen jälkeen pohtia, sillä esimerkiksi menneen kasvukauden aikana hänen pinta-alaltaan ainoastaan 2,5 prosentilla kasvoi sama kasvilaji kuin aiemmin.

Hunsa suosittelee rohkeasti monipuolistamaan viljelykiertoa. Viljan kaveriksi kannattaa kokeilla jotain muita kasveja kuin heiniä, näin esikasviarvoista saa paljon iloa tutuille viljoille. Verkostojen ansiosta neuvoja ja apuja on aina saatavilla myös uuden kokeiluun.
”Esikasviarvon ansiosta saa automaattisesti lisää tuloa lisäkilojen kautta. Yhden hehtaarin kokeilulla ei heti mene konkurssiin, pienellä alalla on turvallista aloittaa.”
Uudeksi matalankynnyksen kasviksi Hunsa mainitsee herneen. Herneen lannoitekustannukset ovat kohtuulliset, ja sille on valmiiksi olemassa hyvä kasvinsuojelu.
Ainoastaan puinti saattaa olla joskus vaikeaa.