Halu kokeilla eri kasvilajikkeita ei riitä – tarvitaan myös kärsivällisyyttä ja ripaus hulluutta

Kauhajoen Harjankylässä Honkarannan kasvinviljelytilalla kasvukausi on kesäkuun lopulla hyvässä vauhdissa ja viileästä keväänalusta on selvitty vähäisin vaurioin. Ensimmäisiä kylvöjä päästiin keväällä aloittamaan toukokuun alkupuolella ja viimeiset kylvöt tehtiin toukokuun puolivälin jälkeen.

“Uusintakylvöjä jouduin tekemään syysvehnän osalta noin kahden hehtaarin verran. Muuten kaikki kasvustot ovat olleet hyvällä mallilla ja kasvukausi tähän mennessä on sujunut hyvin”, viljelijä Jukka Honkaranta kertoo.

Lämpösummaa alueella pääsi karttumaan normaalia enemmän toukokuun puolivälistä toukokuun loppuun, kylmästä kuukauden alusta huolimatta. Kuminan kukinta kääntyi tilalla loppusuoralle juhannuksen aikaan, joten sen osalta kasvukausi on ollut edellistä vuotta vauhdikkaampi.

“Ensimmäisen satovuoden kumina aloitti tänä vuonna kukintansa hieman myöhemmin kuin toisen satovuoden kumina. Niiden välillä oli hiuksen hieno ero. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tänä vuonna puidaan kuminaa heinä–elokuun taitteessa.”

Johtuneeko eroavaisuus ensimmäisen satovuoden kuminan hieman heikommasta talvehtimisesta, vai edelliskesän kuivuudesta, mies pohtii.

”Keväällä tässä ensimmäisen satovuoden kasvustossa oli havaittavissa hieman laikkuisuutta, mikä ei kuitenkaan tarkoita epäonnistumista”, Honkaranta korostaa.

“Voi olla että ensi vuonna eli toisena satovuotenaan tämä kumina tuottaa vasta pääsatonsa, eli ei se tuotto sieltä minnekään karkaa kunhan malttaa odottaa ensi kauteen.”

Jukka Honkaranta kertoo, että toisten onnistumisesta saa intoa omaan tekemiseen. Kuva: Taina Renkola

Honkarannan tilalla viljellään kuminan lisäksi hernettä, öljypellavaa sekä sokerijuurikasta. Lisäksi viljelyssä on syysvehnää ja kevätkauraa. Sukupolven vaihdoksen myötä vuonna 2020 Honkaranta päätti alkaa kokeilla perinteisten viljakasvien sijaan myös jotain muuta.

“Sukupolven vaihdoksen yhteydessä halusin monipuolistaa viljeltäviä kasveja. Tuttavapiirissä on viljelijöitä, jotka ovat minun tavoin kiinnostuneet erikoiskasvien viljelystä ja se tietysti lisää intoa sekä erilaisten kokemusten jakaminen kollegojen kesken on arvokasta oppimisen kannalta.”

Honkaranta kertookin, että toisten onnistumisesta saa intoa omaan tekemiseen.

”Täytyy tiedostaa, että uusien kasvien ja lajikkeiden viljelyä kokeiltaessa täytyy olla malttia joka suhteessa. Pinta-ala ja volyymi kannattaa pitää alussa pienenä, silloin ei tule niin suurta vahinkoa jos epäonnistuu.”

Heti ei kannata myöskään luovuttaa.

“Kolme vuotta on mielestäni minimi, koska tuohon ajanjaksoon voi jo mahtua kolme erilaista kautta huono, ihan hyvä ja onnistunut. Rohkeasti vain kokeilemaan jos kiinnostusta löytyy”, Honkaranta kannustaa.

Hän on todennut että vaikka sadot eivät välttämättä volyymeiltään olisi erikoiskasveissa aina kovin suuria, taloudellisesti viivan alle saattaa kuitenkin jäädä enemmän, kuin esimerkiksi silloin jos tila keskittyisi vaikka pelkän ohran viljelyyn.

Hän näkee myös paljon muita hyötyjä viljelyn monipuolistamisessa.

“Maaperän kunto pysyy parempana kun viljelykierrossa on useampia eri kasvilajeja. Oman jaksamisen kannalta tämä on myös hyvä tapa viljellä. Kun viljelyssä on eriaikaisia lajikkeita, eivät eri toimenpiteet osu yhteen rysään. Elämässä täytyy olla aikaa ja tilaa muullekin kuin työlle.”

Ensimmäisen satovuoden kumina aloitti tänä vuonna kukintansa hieman myöhemmin kuin toisen satovuoden kumina.  Kuva: Taina Renkola

Haasteena Honkaranta näkee tuotantopanosten hintojen sekä taloustilanteen muutokset. Viimeisen viiden vuoden sisällä on ollut monia ulkoisia muutoksia, joihin on vain yritettävä sopeutua sekä löydettävä uusia ratkaisuja.

Riskien hajauttamista Honkaranta pitää tärkeänä. Esimerkkinä hän nostaa kemiallisten lannoitteiden käytön minimoinnin.

“Karjalannan käyttö sekä typpikasvien pitäminen viljelykierrossa ovat mielestäni tehokkaita keinoja.”

Uusien lannoitusratkaisujen kehittäminen ja erilaisten, toisistaan viljelykierrossa hyötyvien kasvien, viljely - muun muassa nämä Honkaranta näkee tärkeässä roolissa, kun ratkotaan erilaisia kasvinviljelyyn liittyviä tulevaisuuden haasteita.

*Muokattu 3.7. klo 9.50. Lisätty maininta kasvilajeista lajikkeiden sijaan.