Rikat ovat saaneet valtaa laitumella, jonka hanhet kalusivat puhtaaksi jälleen noin kuukausi sitten, kertoo kiteeläinen maidontuottaja Antti Timonen. Kuva: Terhi Torikka
Kiteeläiselle maitotilalle kakkossato on ykkönen – ”Sulavin rehu menetetään aina”
Ensimmäinen rehusato jäi Keski-Karjalassa hanhien aiheuttaminen tuhojen vuoksi heikoksi. Tärkeä toinen sato kaipaisi nyt kipeästi vettä.TilaajalleKitee
Kiteeläiset maidontuottajat Antti ja Kati Timonen toivovat sadetta kasvattamaan toista nurmirehusatoa, joka on tilan tärkein sato. Kuva: Terhi TorikkaTulevat kaksi viikkoa ratkaisevat paljon nurmirehusadon onnistumisen kannalta, toteaa kiteeläinen maidontuottaja Antti Timonen.
”Lähdöt toiseen satoon ovat vielä ihan hyvät, vaikka vettä on satanut aika vähän.”
Toisen ja kolmannen rehusadon merkitys on Kiteen seudulla korostunut jo yli kymmenen vuoden ajan, sillä muuttomatkaa tekevät hanhet verottavat joka kevät ensimmäisen sadon lähes olemattomiin.
”Kakkossato on täällä pääsato. Ykkössato lähtee yleensä ihan nollasta, koska hanhet syövät sen aivan mullokselle. Sulavin rehu menetetään aina, se on suurin tappio.”
Näin oli myös tänä vuonna.
”Osalle nurmista tehtiin puhdistusniitto, osa murskattiin ja pieni osa korjattiin. Sato oli tosi heikko”, Timonen kertoo.
Myös tilan 60-päisen lypsykarjan laidun kärsii hanhien vierailuista.
”Laidunta on paljon, mutta sen ruokinnallinen merkitys on vähentynyt”, Timonen sanoo. Rikat ovat lisääntyneet, ja lehmät joutuvat etsimään syötävää.
Hanhien vierailuihin on kuitenkin jo seudulla totuttu ja nykyinen lintupeltojärjestelmä saa Timoselta kiitosta. Hänen tilallaan kaikki talouskeskuksen lähipellot ovat nykyisin lintupeltoja.
”Niin se vain on, että pitää muokkautua ja keksiä keinoja. Lintupeltohomma on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Lopuista tuhotuista pelloista saa sitten korvauksen raulakon (laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta) puolelta. Toivottavasti nykyiset säännöt pysyisivät.”
Hanhien laidunnus on heikentänyt lehmien laitumen laatua. Kuva: Terhi TorikkaNurmialaa tarvitaan tilanteen vuoksi noin tuplasti normaalitilanteeseen verrattuna ja kaikki tilan pellot ovat nykyisin nurmella. ”Niin jää varaa myös huonoon kesään. Linnut syövät pinta-alasta 70 prosenttia tai enemmän joka vuosi.”
Toista rehusatoa lähdetään näillä näkymin korjaamaan normaaliin aikaan, noin heinäkuun 20. päivän tienoilla.
”Ihan hyvältä näyttää vielä. Nyt on ratkaisun hetket, vettä saisi tulla. Yltiöpäinen helle ei ole kellekään hyväksi.”
Alueella on satanut vähän, ja sekin kuuroittain. Paikallinen vaihtelu on suurta. Lähitilojen viljat näyttävät Timosen mukaan toistaiseksi hyviltä, mutta nekin alkavat kaivata vettä.
Kati ja Antti Timosen karja hakeutuu laitumelta helteellä laitumelta nopeasti varjoon. Kuva: Terhi TorikkaKuluvalla viikolla Timonen on tehnyt tänä vuonna perustetuille nurmille sekä pahimmin voikukan valtaamille lohkoille ruiskutuksia.
”Linnut lisäävät rikkojen määrää ja rikat pääsevät valtaamaan alaa helpommin nurmilla, jotka linnut ovat rankasti syöneet. Lähes kaikki nurmet joudutaan vuosittain täydennyskylvämään. Siemenkustannukset ovat kolminkertaistuneet.”
Täydennyskylvöjä varten tilalle on hankittu nurmen suorakylvökone.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
