Luke: Hanhipelloista aiheutuu viljelijöille ylimääräistä työtä, kustannuksia ja stressiä – ”Toimiva tapa hallita vahinkoja”

Luonnonvarakeskuksen juuri valmistuneen loppuraportin mukaan muuttomatkallaan Suomessa pysähtyvien valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat lisääntyneet merkittävästi.

Luke suosittelee vastavalmistuneen raportin pohjalta poliittisille päätöksentekijöille kirjoittamassaan politiikkasuosituksessa sitä, että hanhipeltokonseptin toimintaa tuetaan, koska se on toimiva tapa vähentää ja hallita valkoposkihanhien aiheuttamia maatalousvahinkoja. Tämän lisäksi Luke kannattaa tehokkaiden ja oikein ajoitettujen hanhien karkotusmenetelmien käytön kehittämistä.

”Ratkaisuvaihtoehtojen lähtökohtana on noudattaa nykyistä kansallista lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaan valkoposkihanhi on tiukasti suojeltu. Myöskään kansallinen lainsäädäntö ei salli valkoposkihanhien häiritsemistä muutoin kuin poikkeusluvalla”, toteaa tutkimusprofessori Jukka Forsman Luonnonvarakeskuksesta.

Hallitus on luvannut sallia hanhien metsästyksen hallituskaudellaan. Maa- ja metsätalousministeriö on parhaillaan perustamassa työryhmää, jonka tehtävänä on laatia ehdotus metsästyslain ja riistavahinkolain muuttamiseksi siten, että hallitusohjelman tavoitteet saavutetaan.

Luonnonvarakeskus tutki hanhipelto-hankkeessa hanhipeltojen toimivuutta eri näkökulmista. Hanhipelto koostuu hanhille rauhoitetusta ruokailualueesta sekä pelloista, joilta hanhia karkotetaan ja joilla harjoitetaan normaalia viljelytoimintaa.

Raportissa tehtyjen haastatteluiden ja kyselyiden mukaan valkoposkihanhet ovat taloudellisten vahinkojen ohella lisänneet maanviljelijöiden kokemaa stressiä ja työmäärää. Valkoposkihanhien nykyinen suojelumalli ja metsästyskielto koetaan epäoikeudenmukaisena ja outona.

Lisäksi suurin osa maanviljelijöistä ja kansalaisista kannattaa hanhien metsästämisen ja ravinnoksi hyödyntämisen sallimista.

Raportin mukaan metsästyskielto koetaan epäoikeudenmukaisena ja outona. Kuva: Lari Lievonen

Vaikka maanviljelijöiden suhtautuminen hanhipeltoihin on muuttunut jonkin verran suopeammaksi, osa kokee ravinnon tuottamisen hanhille ongelmalliseksi.

Raportissa todetaan, että valkoposkihanhen nykyisen suojelustatuksen reunaehdoilla lajin aiheuttamia vahinkoja ei voida merkittävästi vähentää, mutta haittoja ja konfliktia voidaan kuitenkin hallita ja lieventää hanhipeltojen avulla.

Hankkeen johtopäätöksien mukaan hanhipellot toimivat odotetun kaltaisesti. Hanhipelloilla laidunnus oli voimakasta ja hanhet viettivät niillä aikaa. Karkotuspelloilla koordinoitu ja systemaattinen karkottaminen vähensi merkittävästi hanhien laidunnusta.

Raportissa kuitenkin tuodaan esille se, että hanhien laidunnuksen vähentäminen vaatii aktiivista ja systemaattista ihmistoimintaa. Koska maanviljelijät itse eivät ehdi jatkuvasti olla karkottamassa hanhia, työ täytyy ulkoistaa muille toimijoille. Tämä tuottaa ylimääräisiä kustannuksia työajan ja muiden kulujen korvaamisen muodossa. Loppupäätelmänä olikin, että vaikka karkotuksella pystytään vähentämään satotappioita, se ei pilottikoeasetelmassa ollut taloudellisesti kannattavaa.

Lisäksi kaikkia taloudellisia vahinkoja ei hanhipelloista huolimatta pystytä estämään, joten viljelijöille aiheutuvat taloudelliset vahingot täytyy korvata myös jatkossa. Luke muistuttaakin, että sekä korvausjärjestelmää että hanhipeltokonseptia tulee kehittää jatkossa pitkäjänteisesti.