Peltojen salaojituksessa mittavasti korjausvelkaa
Salaojia kunnostetaan Suomessa vuosittain häviävän pieni määrä suhteessa niiden kokonaismäärään.Tilaajalle
Suuri osa Suomen salaojista on tehty 1960-1980 -luvuilla. Vanha kuva Nurmijärven Nukarista salaojitustyöstä vuonna 1961. Kuva: Erkki VoutilainenSuomen peltojen uumeniin kätkeytyy mittava korjausvelka. Pelloista noin 1,3 miljoonaa hehtaaria on salaojitettu, mutta uusia salaojituksia tehdään vuosittain vain noin 10 000 hehtaarin edestä. Luvut ovat Salaojayhdistyksen arvioita, sillä tarkkoja tietoja salaojituksen määristä ei ole.
”Investointituen avulla korjataan vuosittain noin 6 000 hehtaaria ja lähes sama määrä parannuksia tehdään omalla kustannuksella”, arvioi Salaojayhdistyksen toiminnanjohtaja Olle Häggblom.
Valtaosin salaojatöissä on kyse aiemmin ojitettujen peltojen salaojien uusimisesta tai täydentämisestä. Salaojat kestävät noin 30-50 vuotta ja suurin osa niistä on tehty Suomessa 1960-1980 -luvuilla.
”Korjausvelkaa on paljon”, Häggblom toteaa.
Hän uskoo tilanteen olevan seurausta maatalouden heikosta kannattavuudesta.
”Salaojitus on iso ja pitkäjänteinen investointi, johon kaikilla ei ole tällä hetkellä halukkuutta panostaa.”
Tilanne on Häggblomin mukaan jonkin verran huolestuttava.
”Etenkin, kun katsotaan maailman tilannetta, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Olisi tärkeää miettiä, miten olemassa olevat pellot pidetään kunnossa.”
Suomessa tilanne on kuitenkin vielä parempi kuin esimerkiksi Ruotsissa.
”Ojituksen ammattikunta on Suomessa säilynyt. Suunnittelijoita ja urakoitsijoita on vielä melko paljon. Ruotsissa he ovat lähes kadonneet.”
Alueellisesti eniten salaojituksia tehdään pohjanmaan seudulla. Taustalla vaikuttavat todennäköisesti sekä alueen vahva maatalous että tulvaherkkyys.
”Vesi täytyy saada liikkumaan ja pellot kuivumaan.”
Ensisijaisesti salaojia pyritään kunnostamaan ja korjaamaan itse. Tähän markkinarakoon tähtää myös Seppo Kuisman konepajan parhaillaan kehittelemä kotimainen salaojakone (Suomalainen Maaseutu 8.5.).
Kuisma on kehittänyt vanhaan Kurpan konepajan tuotteeseen perustuvan salaojakoneen, joka on muutettu vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja tekniikkaa. Prototyyppi on valmis ja sitä testataan tulevana kesänä. Myynti alkaa syksyllä.
”Hienoa, että tulee kotimaisiakin salaojakoneita, myös huoltovarmuuden näkökulmasta”, Häggblom sanoo.
Hän ennakoi, että Kuisman uutuus soveltuu etenkin tilamittakaavan käyttöön. Urakoinnissa käytetään usein massiivisempia koneita.
Häggblom muistuttaa samalla suunnittelutyön merkityksestä, vaikka työ toteutettaisiinkin itse. Salaojasuunnittelijoiden yhteystietoja löytyy esimerkiksi yhdistyksen kautta.
”On tärkeää, että työ tehdään alusta asti hyvin ja huolellisesti.”
- Osaston luetuimmat
