• Ensin varastot ja koneet, vasta lopuksi navetta – Kaustiset luottavat oman maakunnan osaajiin navettaprojektissa

    Päivi ja Jouni Kaustinen ovat toteuttamassa elämänsä suurinta investointia. Uusi, kahden robotin pihatto rakentuu kotitilan yhteyteen – suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja paikallisuus edellä.
    Tilaajalle
    Paikallisuus on tärkeää maitotilayrittäjille Päivi ja Jouni Kaustiselle (keskellä). Betonirakentamisesta vastaavat veteliläiset Ville Kalliokoski (vas.) ja Juha Palohuhta. Keskellä Kaustisten 15-vuotias poika Roope Kaustinen. Kirvesmies Raimo Harju on kaustislainen ja maataloustyöntekijä Sami Anttila (oik.) Vetelistä.
    Paikallisuus on tärkeää maitotilayrittäjille Päivi ja Jouni Kaustiselle (keskellä). Betonirakentamisesta vastaavat veteliläiset Ville Kalliokoski (vas.) ja Juha Palohuhta. Keskellä Kaustisten 15-vuotias poika Roope Kaustinen. Kirvesmies Raimo Harju on kaustislainen ja maataloustyöntekijä Sami Anttila (oik.) Vetelistä. Kuva: Päivi Karjalainen
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    1.10.202504:00
    Hanna Perkkiö
    Kaustinen

    Kaustisen kirkonkylän laidalla sijaitseva karjatila on yksi alueen vanhimmista asuinpaikoista. Kun Päivi ja Jouni Kaustinen ryhtyivät suunnittelemaan Jounin kotitilalle uutta navettaa, näkyvissä oli joko tai -tilanne.

    ”Vaihtoehtoina oli lopettaa tai investoida uuteen”, Jouni Kaustinen kiteyttää lähtökohdat.

    Parsinavetoiden aikakausi alkaa olla ohi, eikä nykyisellä navetalla olisi voitu jatkaa työuran loppuun saakka. Investointipäätöstä ei silti tehty hetkessä – uusi navetta on ollut pitkän aikavälin tavoite jo vuosia.

    ”Kun rakennamme nyt, jää vielä 25 vuotta aikaa maksaa investointi pois. Tämä antaa mahdollisuuden myös sille, että joku lapsista voisi jatkaa tilaa tulevaisuudessa”, Päivi Kaustinen kertoo.

    Nykyisellä parsinavetalla ei olisi voinut enää jatkaa työuran loppuun. Päivi Kaustinen rapsuttelee navettakissa Toffeeta.
    Nykyisellä parsinavetalla ei olisi voinut enää jatkaa työuran loppuun. Päivi Kaustinen rapsuttelee navettakissa Toffeeta. Kuva: Päivi Karjalainen

    Kaustiset ovat kehittäneet tilaa yhdessä vuodesta 2010, ja viimeisin sukupolvenvaihdos toteutettiin vuonna 2015. Viljelyn rinnalla on tehty myös koneurakointia. Tällä hetkellä tilalla on 55 lypsävää, nuorkarjaa sekä 155 hehtaaria nurmelle ja viljalle. Uuden navetan myötä lehmämäärä kolminkertaistuu.

    Navettainvestointia on pohjustettu pitkään. Tilalla on rakennettu uusia rehuvarastoja ja rehukenttä, kasvatettu konekantaa, lisätty säilörehualaa ja jalostettu karjaa robottilypsyyn sopivaksi. Jo kymmenen vuotta sitten siirryttiin aperuokintaan, ja jatkossa täydennysrehun jakaminen hoituu robotilla.

    ”Olemme menneet tavallaan nurinkurisessa järjestyksessä ja rakentaneet ympäristöä valmiiksi uutta navettaa varten. Nyt kun se valmistuu, ei tarvita enää lisäinvestointeja”, Jouni Kaustinen toteaa.

    Jouni Kaustinen ruiskumaalaa uuden navetan seiniä, taustalla kaustislainen kirvesmies Raimo Harju.
    Jouni Kaustinen ruiskumaalaa uuden navetan seiniä, taustalla kaustislainen kirvesmies Raimo Harju. Kuva: Päivi Karjalainen

    Ajatus navetasta oli ajankohtainen jo ennen korona-aikaa. Seuraavina vuosina maailmantilanne viivästytti suunnitelmia, kun inflaatio, korkojen nousu ja rahoituksen kiristyminen jäädyttivät investoinnit. Ely-hakemus oli jo vireillä vuonna 2022, mutta seinä tuli vastaan.

    ”Pankit olivat varovaisia, ja myös metsäkatoasetus vaikutti epävarmuuteen. Käytimme kuitenkin ajan hyödyksi, teimme uudistuksia ja maksoimme pois aiempia investointeja”, Päivi Kaustinen kertoo.

    Talvella 2025 neuvottelut aloitettiin uudelleen, ja asiat etenivät nopeasti. Pankilta tuli vihreää valoa, rakennus- ja ympäristöluvat saatettiin kuntoon, ja toukokuussa saatiin Elyltä myönteinen päätös. Rakentaminen alkoi heinäkuussa.

    Päivi ja Jouni Kaustisen navettainvestointi

    NHK Robora -navetta 120 lypsävälle

    Kaksi DeLaval V310 -lypsyrobottia

    Delaval Plus -käyttäytymisanalyysijärjestelmä BA300

    OptiDuo-rehunsiirtäjä

    DeLaval-viilennyspuhaltimet ja kääntyilevät karjaharjat

    Betonirakentaminen: Priima Pohjanmaa oy

    Betonitoimitukset: JA-KO Betoni oy

    Maansiirto: Rauman Kone oy

    LVIS: LVI-Työt Kalliokoski oy ja PR-sähkötyö Pekka Rantala ky

    Rakentamisen kustannukset 1,5 miljoonaa euroa

    Valmistuu joulukuussa 2025

    Valmistuessaan uusi pihatto tarjoaa paikat 120 lypsävälle. Varustuksiin kuuluu kaksi lypsyrobottia sekä käyttäytymisanalyysijärjestelmä. Lehmien hyvinvointi on huomioitu tarkoin: viilennyspuhaltimia on runsaasti, käytävillä on kulkemista helpottavat matot, ja parsien ergonomiaa on parannettu kaarevilla niskaputkilla ja parsipedeillä.

    Rakennus on kolmirivinen, ja ruokintapöytä sijoittuu toiseen reunaan. Aurinkopaneelit tuovat energiaomavaraisuutta. Pariskunnan mukaan suunnittelussa on pyritty yksinkertaisuuteen ja toimivuuteen.

    ”Uudessa navetassa lehmien arki paranee, ja pääsemme vihdoin hyödyntämään uusinta tekniikkaa. Tämä tuo meidät uudelle vuosikymmenelle”, Päivi Kaustinen toteaa.

    Hän painottaa, että uusi navetta tuo paitsi tehokkuutta ja työhyvinvointia, myös kiinnostavuutta tilanpidolle nuoremman sukupolven silmissä.

    Halusimme pitää työt mahdollisimman paljon oman maakunnan sisällä. Paikallisuus tuo varmuutta, varsinkin huollon ja korjausten kannalta.

    Jouni Kaustinen

    Rakennusprojekti on edennyt aikataulussa. Betonityöt hoitaa naapurikunnan yritys, ja katto- ja seinärakenteetkin tulevat omasta maakunnasta. Tilan isännän ja työntekijän apuna on ollut paikallinen kirvesmies, ja myös sähkö- ja putkiasennukset hoituvat paikallisten yrittäjien voimin.

    ”Halusimme pitää työt mahdollisimman paljon oman maakunnan sisällä. Paikallisuus tuo varmuutta, varsinkin huollon ja korjausten kannalta. Juhlapyhinäkin saa apua, kun tekijät ovat lähellä”, Jouni Kaustinen perustelee.

    Harjannostajaisia vietetään lokakuussa, ja loppuvuodesta on tarkoitus siirtää karja uuteen navettaan. Eläinmäärään saadaan täydennystä lopettavan tilan karjasta. Vanha navetta remontoidaan umpilehmille pihatoksi, nuorkarjan ja vasikoiden tilat ovat jo valmiina.

    Uuden navetan rakentamista on valmisteltu jo pitkään, muun muassa konekantaa uudistamalla. Kuvassa Roope ja Päivi Kaustinen.
    Uuden navetan rakentamista on valmisteltu jo pitkään, muun muassa konekantaa uudistamalla. Kuvassa Roope ja Päivi Kaustinen. Kuva: Päivi Karjalainen

    Rakennusvaiheen kokonaiskustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa. Vaikka projekti on valtava, Kaustiset suhtautuvat siihen tyynesti. Päätösten odottaminen keväällä oli stressaavin vaihe, mutta rakentamisen alettua työ on sujunut hyvässä hengessä.

    ”Meillä on ollut hyvä porukka kasassa. Aina joku keksii ratkaisun, ja asiat etenevät”, Jouni kertoo.

    Kun navetta pian valmistuu, tavoitteena on saada aluksi paikat täyteen ja tuotanto pyörimään suunnitelmien mukaisesti. Sen jälkeen voidaan katsoa eteenpäin. Kaustisten mukaan potentiaalia on nostaa maitomääriä nykyisestä 13 018 kilon EKM-tuotoksesta.

    Mutta ensin nautitaan saavutuksesta.

    ”Uutta navettaa on haluttu jo pitkään, joten tämä on unelmien toteutuminen”, Päivi Kaustinen toteaa.

    0:00
    0:00
    Lisää aiheesta
    • Isossa pihatossa puhelinsovelluksella toimiva paikannus on tarpeellinen työkalu, kertoo Juha Knuuti.

      Maidontuotanto | Knuutin pihatossa lypsää nyt kuusi robottia – miljoonien navettahanke valmistui etuajassa

      Tilaajalle
    • Kalle Yrjänä aloitti tilanpidon 19-vuotiaana. Hän luotsaa 210 lehmän maitotilaa yhdessä pikkuveljensä Villen kanssa.

      Maidontuotanto | Neljä sisarusta pyörittää 210 lehmän maitotilaa – robottia on harkittu, mutta ei hankittu

      Tilaajalle
    • Tikan Maatilalla päästään ainakin osittain eroon vasikkaingluista, kun Tuomo Mäkisen takana näkyvään monttuun nousee uusi navetta.

      Maidontuotanto | Eläinten hyvinvointi etusijalla – Tikan Maatilan uusi navetta mullistaa tilan arjen

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle
  • Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä