”Hyvät tuotosluvut eivät kerro koko totuutta kannattavuudesta. Pienimmilläkin litroilla saadaan kassavirta pysymään tasaisena”, sanoo Alakorven tilaa yhdessä veljensä kanssa luotsaava Kalle Yrjänä.
Siikajoen Tuomiojan kylällä sijaitsevalla maidontuotantotilalla on tällä hetkellä 210 lehmää sekä asemalypsy.
Farmareina Yrjänän veljekset ovat kokeneita. Kalle Yrjänä, 33, otti osavastuun tilanpidosta 19-vuotiaana.
”Se oli selvää, että vanhempien jalanjäljissä jatketaan. Muuta ammattia ei käynyt edes mielessä.”
Alkujaan tilalla oli 60 lypsävää ja aikakauteen sidottu pihatto.
”Jatkuvuuden kannalta edessä oli uuden navetan rakentaminen, mutta haasteeksi muodostui liian pieni tontti. Niinpä siirsimme tilakeskuksen muutaman kilometrin päähän. Vuonna 2010 ostimme tontin ja kolme vuotta otimme käyttöön uuden, kuusirivisen lypsypihaton”, Kalle Yrjänä kertoo.
Navettainvestoinnin alkuvaiheessa, vuonna 2011, perustettiin veljeskaksikon Kallen ja Ilkan sekä heidän vanhempiensa kesken maatalousyhtymä.
”Yhtymävetoinen toimintamalli toi tarvittavaa turvallisuutta ja samalla myös pehmeän laskeutumisen yrittäjyyteen. Into tarvitsee rinnalleen myös tietoa, joten varsinkin alkuvaiheessa vanhempien läsnäolo oli erittäin tarpeellista.”
Navettainvestointi onnistui. Uusien tilojen myötä lypsävien määrä lähes nelinkertaistui ja tuotantoon saatiin uudenlaista nostetta.
Vuonna 2018 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja samalla pienimuotoinen vallanvaihto, kun perheen vanhemmat sekä Ilkka Yrjänä jättäytyivät sivuun ja Kalle sai rinnalleen toisen veljensä, Ville Yrjänän, 31.
”Tämä oli luontainen ja samalla hyvin mieluisa jatkumo. Mukana menossa ovat myös kaksi siskoa, jotka toimivat työntekijöinä ja vastaavat erityisesti karjanhoidosta. Tämä mahdollistaa vuorovetoisuuden myös töissä”, Kalle Yrjänä kertoo.
Ajan haasteet näyttäytyvät myös vuonna 2019 yhtiöitetyllä Alakorven tilalla.
”Onneksi olemme välttyneet pahimmilta tyrskyiltä. Taustalla on luonnollisesti pienet onnenkantamoiset, mutta samalla myös ennakointi sekä kohtuullisen tiukka talouskuri. Investoinnit tehdään tarkkaan harkiten ja vain tarpeeseen. Tavoitteena on pitää myös korjausvelka mahdollisimman pienenä.”
Investointien suhteen kulunut vuosi on ollut vilkas.
”Lähes koko toiminta-ajan on rakennettu jotakin, mutta tänä vuonna olemme tehneet mittavia kertainvestointeja. Listalta löytyvät muun muassa pyöräkuormaajan hankinta sekä hakevaraston ja rehusiilojen rakentaminen. Samalla remontoimme kaksi vanhaa siiloa. Myös navettaan tehdään pieniä perusparannuksia, joista tärkeimpiin kuuluu uusien kennoikkunoiden asentaminen”, Kalle Yrjänä listaa.
”Kokemukseen nojaten rohkenen sanoa, että asemalla maitolitrat tulevat todella kustannustehokkaasti.” Kalle Yrjänä
Tulevaisuuden hankintoihin lukeutuu myös lypsyjärjestelmän uusiminen.
”Robotistakin on kyselty tarjouksia. Meidän tytöt (siskot) ovat tykästyneet kuitenkin asemalypsyyn, joten edessä on ehkä karuselliaseman hankinta. Aika näyttää, mutta tykkään olla ajoissa liikkeellä. Tarkka suunnittelu säästää euroja.”
Tilan talousmiehenä myös Kalle Yrjänä liputtaa asemalypsyn puolesta.
”Kokemukseen nojaten rohkenen sanoa, että asemalla maitolitrat tulevat todella kustannustehokkaasti. Laskelmat osoittavat, että tuotos pitäisi saada 2 000 litraa korkeammaksi, jotta saisimme saman kannattavuuden robotilla.”
”Ainakin tällä hetkellä toiminta on vakaalla pohjalla ja luottamus maidontuotantoon hyvä. Kaikkeen ei voi vaikuttaa itse, mutta yllättävän moni asia on kuitenkin omissa hyppysissä.” Kalle Yrjänä
Kustannustehokkuus korostuu tilan kaikissa toiminnoissa. Yksi merkittävimmistä säästötavoista on toimiva tilayhteistyö.
”Teemme rehut kolmen tilan kanssa yhteistyössä, mikä säästää aikaa ja euroja. Kustannustehokkuutta lisää myös mahdollisimman korkea oman työn osuus sekä omavaraisuus. Haemme erityisesti ruokintaan lisäpuskuria, joten tulevana kesänä lisäämme ennen kaikkea nurmialaa.”
Kustannusten seuraaminen antaa kestävän selkänojan myös tulevaisuuteen.
”Ainakin tällä hetkellä toiminta on vakaalla pohjalla ja luottamus maidontuotantoon hyvä. Kaikkeen ei voi vaikuttaa itse, mutta yllättävän moni asia on kuitenkin omissa hyppysissä. Kun asenne on kunnossa ja tavoitteet selkeät, kurssi pysyy vakaana ja tarvittavat korjausliikkeetkin luonnistuvat notkeammin.”
Vaikka pienet holsteintytöt painoivat syntyessään vain 10-15 kiloa, henkiin jäänyt kaksikko on hyvässä kasvuvauhdissa.
Tilan vuoteen on mahtunut myös yllätyksiä, joista muistorikkain on Tuuli-lehmän pyöräyttämät kolmosvasikat. Poikkeuksellisesti kaikki olivat samaa sukupuolta.
Marraskuun 5.päivän iltana syntyneistä kolmosista kaksi selviytyi. Viimeisenä syntynyt vasikka menehtyi kolmen päivän ikäisenä.
”Olihan se harvinainen ja yllättävä tapahtumasarja. Iltalypsyn aikana huomasin, että nyt alkaa Tuulin aika tulla täyteen ja vein sen poikimakarsinaan. Pian syntyi ensimmäinen lehmävasikka, joka oli poikkeuksellisen pieni. Hetken kuluttua tuli toinen ja pian syntyi vielä kolmaskin. Vaikka kaikki syntyivät elävinä, niin viimeksi tullut oli kolmikon heikoin”, Yrjänä kertaa.
Vaikka pienet holsteintytöt painoivat syntyessään vain 10-15 kiloa, henkiin jäänyt kaksikko on Yrjänän mukaan hyvässä kasvuvauhdissa.
”Maito maistuu ja pikkuiset vaikuttavat muutenkin hyvin reippaille. Myös toista kertaa poikinut Tuuli-emo on toipunut kaikesta oikein hyvin”, Kalle Yrjänä iloitsee.
Suomessa syntyvistä vasikoista vain 0,01 prosenttia on kolmosia. Erityisen harvinaista on lisäksi se, että kaikki ovat samaa sukupuolta.
Maidontuotantotila, Siikajoki
Sukupolvenvaihdos 2018, yhtiöksi 2019
Yrittäjäveljekset Kalle Yrjänä ja Ville Yrjänä
Lehmiä 210, valtarotu holstein
Satatonnareita kolme (2 karjassa)
EKM-tuotos 10 500 kiloa
Keskipoikimakerta 2,6
Peltoa 280 hehtaaria (sis.vuokramaat ja sopimusviljelykset)
Metsää noin 100 hehtaaria
Tilan vahvuuksia: hyvä taloudenhallinta, tilayhteistyö
