Kasvinviljelyssä vaihtelevan raskas vuosi
Urban Silén tutki maan kosteutta ja muokkautuvuutta Salon Perniössä 3.5. Taustalla Mikko Poso tasausäestämässä juurikasmaata. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistovuosi 2012
Päättyvän vuoden tulos on monella tilalla synkkä.
Jo ennen kylvöjä moni tuskaili kylvösiemenen loppumista pakkaamoilta ja kalliita lannoitteita.
Syksyllä monet kuivasivat toista vuorokautta läpimärkää viljaa kalliilla polttoaineella.
”Kustannukset on saatava jatkossa kuriin”, MTK:n kasvinviljelyasiamies Max Schulman pohtii.
Satoa jäi merkittäviä määriä kokonaan korjaamatta, toteaa palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen Pro Agria keskusten liitosta.
”Yksittäiselle tilalle se tarkoitti huomattavia taloudellisia menetyksiä, vaikka se ei viljan kokonaissatotilastoissa juuri näy.”
Kaikilla vuosi ei silti mennyt huonosti. ”Oli myös onnistujia, jotka saivat huippusatoja.”
Kustannusjahdin lisäksi vuosi toi viljelijöille muitakin pohdittavia asioita.
”Sään ääri-ilmiöihin on varauduttava. Maan vesitalouden ja ojituksen toimivuus sekä maan rakenteen ylläpito ovat tärkeitä”, Peltonen luettelee.
Myös viljelykiertoja on suunniteltava kauaskantoisemmin. Varsinkin isoilla pinta-aloilla sopiva rytmitys, kylvöaika ja lajikkeiden kasvuaika, on Peltosen mukaan mietittävä yhä enemmän korjuukauden sujuvuutta ajatellen.
Ja syysviljojen kylvö onnistuu varmemmin esimerkiksi kaksivuotisten viherlannoitusnurmien kautta.
JUHANI REKU
Sään ääri-
ilmiöihin on varauduttava.«
Kaikilla vuosi ei silti mennyt huonosti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat