Hoitavatko robotit kohta kaikki peltotyöt? ”Teknologia siihen on jo olemassa”
Lähivuosina peltotöiden tekeminen tuskin valtavasti muuttuu, mutta esimerkiksi dronet voivat yleistyä maatalouskäytössä huomattavasti jo pian.Tilaajalle
Farm Droid -robotin päällä on aurinkopaneeli, josta se saa virtaa. Dronet voivat tulla lähivuosina entistä vahvemmin osaksi maataloutta. Hankkijalla myynnissä olevaan Agxeed -robottiin kytketään samanlaisia työkoneita kuin normaaliin traktoriin. Kuva: Pasi Leino, Taina Renkola, Tommi HakalaKuinka lähellä on sellainen aika, että peltorobotit ja automaattiohjauksella varustetut traktorit hoitavat viljelytöitä yksinään ilman ihmistä pelloilla?
Teknologia siihen on olemassa jo nyt, mutta lähivuosina tuskin kovin suurta mullistusta peltotöiden tekemisessä tapahtuu, arvioi maatalousteknologian apulaisprofessori Antti Lajunen Helsingin yliopistosta.
Dronet voivat yleistyä maatalouskäytössä huomattavasti seuraavien viiden vuoden aikana, Lajunen uskoo.
Automaattiohjaus ja esimerkiksi päisteautomatiikka yleistyvät koko ajan traktoreissa, mutta kuljettaja pysynee hytissä vielä pitkään mukana.
Viime vuosina on alkanut tulla kannattavaan hintaan saatavia jälkiasennettavia automaattiohjausjärjestelmiä traktoreihin, Lajunen kertoo.
Sitä ennen hinnat olivat niin korkeat, että se esti laitteiden yleistymistä.
Uusiin traktoreihin automaattiohjaus asennetaan nykyisin todennäköisesti lähes aina.
Tarkkaa tietoa ei ole kuinka laajasti automaattiohjaus on nykyisin maatilojen traktoreissa käytössä.
Traktorin käyttöikä on helposti yli 25 vuotta, joten konekanta vaihtuu hitaasti.
Yhdysvalloissa John Deere on tehnyt järjestelmiä, joissa yhdessä traktorissa on kuljettaja ja toiset traktorit seuraavat sitä. Se soveltuu todella suurille pinta-aloille.
”Ei haittaa, vaikka robotti olisi poiminnassa hidas, sillä se voi tehdä työtä 24/7.”
Riviviljelyyn on tullut viimeisen viiden vuoden aikana robotteja.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksella on pari vuotta ollut käytössä Farm Droid -robotti, joka soveltuu erikoiskasvien kylvöön ja rikkojen haraamiseen.
Robotit pystyvät tunnistamaan viljelykasvin ja siten kitkemään muut kasvit rikkoina pois.
Jos sama laite on hoitanut kylvämisen, pystyy se seuraavissa viljelytoimissa muistamaan, missä rivit menevät.
Seuraavina vuosina riviviljelyssä tulee todennäköisesti kehitystä robotteihin.
Poimintaroboteille olisi kysyntää, kun ihmisiä on työhön vaikea löytää, Lajunen sanoo.
”Ei haittaa, vaikka robotti olisi poiminnassa hidas, sillä se voi tehdä työtä 24/7.”
”Sota on kehittänyt drone-tekniikkaa valtavasti. On valitettavaa, että tekniikka kehittyy sitä kautta, mutta niin usein käy.”
Dronet toivottavasti tulevat jo seuraavan viiden vuoden sisällä tehokkaampaan käyttöön, Lajunen toivoo.
Droneilla tehtävä täsmäruiskutus voisi tuoda kustannussäästöjä ja ympäristöhyötyjä.
Ruiskutuksesta voi joskus olla jopa yli 90 prosenttia turhaa. Rikat ovat usein pellolla tietyissä kohdissa, joiden ruiskuttaminen riittäisi koko pellon ajamisen sijaan.
Tällä hetkellä droneruiskutus ei ole EU:ssa sallittua.
Droneja voidaan käyttää myös tarkan tiedon keräämiseen, joiden pohjalta voidaan tehdä täsmäviljelytoimia.
”Sota on kehittänyt drone-tekniikkaa valtavasti. On valitettavaa, että tekniikka kehittyy sitä kautta, mutta niin usein käy.”
Ruokinta- ja lantarobotit liikkuvat, mutta niillä on rajattu alue ja vakioreitit, mikä erottaa ne peltoroboteista.
Lypsyrobotit olivat 20 vuotta sitten harvinaisia, mutta nyt ne ovat arkipäivää.
Voiko peltopuolella käydä samanlainen kehitys seuraavan 20 vuoden aikana?
”Ei oikeastaan. Lypsyrobotteihin parempi vertauskohta peltorobottien sijaan on teollisuus”, Lajunen sanoo.
Teollisuudessa on 1960-luvulta alkaen käytetty robotteja, jotka ovat paikallaan, kuten lypsyrobotti.
Ruokinta- ja lantarobotit liikkuvat, mutta niillä on rajattu alue ja vakioreitit, mikä erottaa nekin peltoroboteista.
Puimurit tuskin ihan ensimmäisinä alkavat yksinään liikkua.
Maatalousteknologiassa isoja kysymyksiä tuleville vuosille on energiakysymykset sekä millaiseksi automatisoinnin aste muodostuu.
Fossiilisesta energiasta on jossain vaiheessa luovuttava. Mitä tulee sen tilalle?
Diesel on vielä pitkään käytössä maatalouskoneissa ja metsätöissä myös, Lajunen arvioi.
Sähkö on tällä hetkellä vaihtoehto pieniin peltokoneisiin. Jos laitteen paino nousee paljon yli tuhannen kilon, tulee polttomoottori vielä sähköä järkevämmäksi.
Töiden automatisoinnissa on monta eri astetta. On esimerkiksi nykyinen kuljettajaa avustava automaattiohjaus.
Seuraava vaihe voisi olla etävalvonta, jossa ihminen valvoo esimerkiksi traktoria etänä ja ottaa ohjauksen hallintaan tarpeen vaatiessa.
Sitten on itsenäisesti kulkevat koneet, jotka tarvitsevat ihmisen apua vain häiriötilanteissa.
Lajunen arvioi, että yksinkertaisimmat työt muuttuvat ensin automaattisiksi. Puimurit tuskin ihan ensimmäisinä alkavat yksinään liikkua.
Kehitys menee markkinoiden ehdoilla ja hinnat ohjaavat laitteiden käyttöönottotahtia.
Viime vuosina koneiden kyky kerätä tietoa on edistynyt paljon ja se kehitys tulee jatkumaan, Lajunen arvioi.
- Osaston luetuimmat
