Botulismi on sekä eläimillä että ihmisillä harvinainen tauti − kymmenen vuoden aikana tuotantoeläintiloilla kaksi tapausta
Botulismi on Suomessa harvinainen mutta vakava tauti sekä eläimillä että ihmisillä. Riski botuliinitoksiinin leviämiseen elintarvikeketjussa on kuitenkin pieni, sillä sairastuneet eläimet eivät yleensä päädy ihmisten ruokapöytään.
Jari Haapamäen maitotila kärsi botulismista viime kuussa. Tauti tappoi useita eläimiä. Kuva: Rami MarjamäkiBotulismin esiintymistä eläimillä seuraa Ruokavirasto ja ihmisillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. MT kysyi Ruokavirastosta sähköpostitse botulismin yleisyydestä.
Botulismia todetaan Suomessa eläimillä harvoin, vastaa Ruokaviraston eläinterveystutkimuksen yksikön johtaja Riikka Holopainen.
THL:n nettisivujen mukaan ihmisillä yksittäisiä ruokamyrkytysbotulismitapauksia on todettu vuosina 1999, 2006, 2009 ja 2011 eli se on harvinainen.
Maitotilalla botulismia on todettu ainakin vuonna 2014. Kymmenen viime vuoden aikana Ruokavirastoon on ilmoitettu kaksi tuotantoeläintiloilla todettua botulismitapausta, vuosilta 2017 ja 2021.
Botulismia todetaan Suomessa eläimillä harvoin.
Ruokavirasto kommentoi aihetta yleisesti. Se ei ota kantaa yksittäisen tilan tapaukseen luottamuksellisiin tietoihin vedoten.
MT kysyi, voiko lypsylehmällä todettu botulismi tarttua esimerkiksi maidon välityksellä ihmisiin.
”On hyvin epätodennäköistä, että botuliinitoksiinilla tai botuliinibakteereilla tai sen itiöillä saastunut maito tai liha voisi päätyä ihmisravinnoksi”, Holopainen toteaa.
”Sairaat eläimet eivät päädy elintarvikeketjuun. Botulismiin sairastuneen eläimen maidossa voi olla toksiinia, mutta sairaan lehmän maitoa ei muutenkaan lypsetä tilalla meijeriin menevään maitoon.”
On hyvin epätodennäköistä, että botuliinitoksiinilla tai botuliinibakteereilla tai sen itiöillä saastunut maito tai liha voisi päätyä ihmisravinnoksi.
Clostridium botulinum -bakteeria esiintyy yleisesti maaperässä, vesistöjen pohjasedimenteissä ja myös eläinten suolistossa.
Bakteeri säilyy itiömuodossaan ympäristössä elinkykyisenä vuosikausia.
Sopivissa oloissa itiö aktivoituu bakteeriksi ja alkaa jakaantua, jolloin voi muodostua myös botuliinitoksiinia. Toksiinituotannolle suotuisimmat olot ovat hapettomassa ympäristössä 22–37 asteen lämpötilassa.
Eläinten, esimerkiksi jyrsijöiden, raadoilla saastunut rehu on tyypillisin tapa, jolla nauta saa botuliinimyrkytyksen.
Useimmiten kyseessä on rehuun muodostuneen toksiinin aiheuttama myrkytys, joskin bakteerin aiheuttamia tartuntoja esiintyy myös. Näissä tapauksissa itiöt päätyvät rehun kautta naudan elimistöön, jossa itiöt aktivoituvat ja bakteerit voivat muodostaa toksiinia ja aiheuttaa myrkytyksen.
Paras tapa ehkäistä botulismia naudalla on hyvälaatuisen rehun käyttäminen.
Mikäli rehuun päätyy maa-ainesta, eläinten raatoja tai mätäneviä kasvinosia, siihen voi päätyä myös Clostridium botulinum -bakteeria. Säilörehun osalta on myös tärkeää, että rehun pH laskee tarpeeksi alas, alle 4,5:een.
- Osaston luetuimmat
