Tanskalainen Aarhusin yliopisto ja peltorobotteja kehittävän Agrointelli-yhtiö tutkivat, kuinka robottien työsaavutusta voitaisiin parantaa. Nykyinen robottimalli on yhtiön kolmas tuotantoversio, mutta edelleen työsaavutus jää mies ja traktori -yhdistelmästä.
Noin 3 000 kiloa painavan Agrointelli-peltorobotin työleveys on kolme metriä. Robotin molemmilla puolilla on kaksi melko pientä pyörää ja moottorit. Työkoneet sijoitetaan pyörien väliin robotin keskelle. Robotin voimanlähteenä on kaksi 75 hevosvoimaista Kubotan polttomoottoria. Toinen moottori tuottaa voiman pyörille, toinen hydrauliikkaan.
Aarhusin yliopisto osti Agrointelli-robotin omakseen tutkimustarkoituksia varteen viime keväänä.
”Olemme toistaiseksi käyttäneet robottia vain kasvustojen kuvaamiseen. Parhaimmillaan robottiin on kiinnitetty kymmenen eri tekniikoilla toimivaa kameraa”, apulaisprofessori René Gislum kertoo.
Tanskan pelloilla työskentelee tällä hetkellä kymmenkunta Agrointellin robottia.
”Roboteilla torjutaan rikkakasveja haraamalla ja ruiskuttamalla. Sillä myös muokataan maata ja kylvetään. Kyntöaurojen vetämiseen teho ei riitä. Robotin etuosassa olevat kamerat kuvaavat kasvustoa ja perässä tuleva työkone toimii kameroiden tuottaman informaation pohjalta. Robotilla on iso potentiaali tehostaa erityisesti mekaanista rikkakasvien torjuntaa”, Gislum näkee.
Agrointellin robottia on käytetty Tanskassa muun muassa sokerijuurikkaan kylvämiseen, haraamiseen ja ruiskuttamiseen.
Täsmäviljelyn hyödyt näkyvät kustannussäästöinä työn määrässä, energian kulutuksessa ja kasvinsuojelussa.
Robotin työtehoa rajoittaa kolmeen metriin rajattu työleveys. Sitä ei voi kasvattaa, jos robotti halutaan pitää kevyenä. Robotti pystyy käsittelemään reilun hehtaarin tunnissa, kun kolmen metrin työkoneella varustettu traktori käsittelee 1,65 hehtaaria ja neljämetrisellä työkoneella varustettu traktori 2,1 hehtaaria tunnissa.
Robotilla on Gislumin mukaan kuitenkin muita hyviä puolia. Robotti esimerkiksi kuluttaa 20–40 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin samankokoinen traktori.
Tanskassa, kuten muissakaan EU-maissa, 3 000 kilon painoinen robotti ei saa työskennellä pellolla yksin. Koneen ohjaajalla pitää olla koko ajan näköyhteys laitteeseen. Pienemmät, 200–300 kilon painoiset robotit saavat kulkea jo ilman jatkuvaa valvontaa.
Aarhusin yliopiston teknologian laitoksella on robottikokeiden lisäksi menossa toinenkin kiinnostava tutkimus. Tekoälyä hyväksi käyttäen kehitetään ohjelmaa, joka tunnistaa rehunurmesta apilat ja heinät. Nurmilajien tunnistaminen auttaa jakamaan typpilannoituksen siten, että apilavaltaisille alueille annetaan vähemmän typpeä kuin apilattomille alueille.
Robottiin liitettävillä kameroilla voi arvioida myös kasvunsääderuiskutuksen tarvetta, tuholaisten määrää ja perunan tautitilannetta.
”Eri rikkakasvilajien tunnistamisessa emme ole päässeet vielä riittävään tarkkuuteen. Rikkakasvilajien erottaminen toisistaan sirkkalehtiasteella on tekoälyllekin hyvin haastavaa”, professori Gislum sanoo.
Tanskassa sovelletaan täsmäviljelyä 73 prosentilla peltoalasta, vaikka täsmäviljelymenetelmiä käyttää vain 36 prosenttia maatiloista. RTK-GPS-paikannusmenetelmä on yleisin käytössä oleva työkalu. Sitä käyttää neljännes viljelijöistä.
Gislum painottaa, että täsmäviljelyllä saavutettavien sadonlisien osalta kannattaa olla realisti. Lannoitteen täsmälevityksellä on saavutettu viljoilla vain sadon kilon sadonlisä hehtaarilla. Tanskassa typpeä saa levittää 180 kiloa hehtaarille, mikä on Gislumin mukaan myös taloudellinen optimimäärä.
”Täsmäviljelyn hyödyt näkyvät kuitenkin kustannussäästöinä työn määrässä, energian kulutuksessa ja kasvinsuojelussa”, Gislum summaa.
Lue lisää:
Tilaisitko peltorobotin hoitamaan kylvöt - Tanskassa se on mahdollista
