

Säilörehun onnistuminen on kotieläintiloilla tulevalla kasvukaudella vielä tavallistakin tärkeämpää kallistuneen viljan ja ostorehujen vuoksi. Jotta rehusta saa kaiken hyödyn irti, myös säilönnän on mentävä nappiin.
"Säilörehun teko on asia, johon tila voi itse tässä tilanteessa vaikuttaa", muistuttaa Arja Seppälä, joka vastaa tuotekehityksestä ja säilöntäneuvonnasta Eastman-yhtiössä.
Säilönnän onnistumiseen vaikuttaa käyttötarkoituksen mukaan oikein valitun aineen lisäksi olennaisesti sen oikea annostelu. Alakanttiin annostelu on yleisempää kuin yläkanttiin annostelu, Seppälä kertoo.
Liian vähästä säilöntäainemäärästä seuraa herkästi rehun lämpenemistä, jonka seurauksena menetetään ensimmäisenä parhaiten sulavat ravintoaineet, kuten sokerit ja maitohappo. Menetys voi olla jopa viidennes ravintoaineista.
Joskus esimerkiksi sadon runsaus yllättää, ja ainetta tulee annosteltua liian niukasti.
"On harmi, jos siinä tapahtuu virhe, kun on kuitenkin pyritty tekemään oikein. Epäonnistumiset voivat olla kohtalokkaita", Seppälä toteaa.
Rehu on tavallista painavampaa, jos se on hyvin märkää. Jos taas rehua tulee hyvin runsaasti, säilöntäainepumpun teho voi olla riittämätön suhteessa rehuvirtaan. Lisäksi suuttimien suuntaamisessa voi olla parannettavaa.
Tarvittavaa säilöntäaineen määrää pohtiessa on myös syytä muistaa, että puristenesteen mukana menetetään aina hieman säilöntäainettakin.
Hyvin kuivalle rehulle säilöntäainetta saattaa tulla laitettua liikaa.
Säilöntäaineen oikeaa annostelua helpottaa kuormien punnitseminen.
"Vaaka todennäköisesti maksaa itsensä aika nopeasti takaisin, kun säilöntäaine investointina menee oikeaan paikkaan. Mitä kireämpi tilan taloustilanne on, sitä vähemmän on varaa annostella ainetta liikaa kaiken varalta."
Mikäli 6 000-10 000 euron vaaka kuitenkin tuntuu liian suurelta investoinnilta, kannattaa selvittää, olisiko jollakin lähitilalla tai vaikka jäteasemalla vaaka, jossa voisi käydä.
"Olisi hyvä saada tuntumaa siihen, kuinka paljon oma kärry painaa joko kuivalla tai märällä rehulla, ” Seppälä vinkkaa.
Seppälä uskoo, että maidon ja lihan hinnat nousevat vielä niin, että rehuun laitettujen tuotantopanosten kuluja saa takaisin.

"Jos nyt säästää väärässä kohdassa, se voi harmittaa myöhemmin, kun maidon hinta nousee, mutta oman tilan tuotos laskee heikon rehun vuoksi."
Rehun käymislaatu vaikuttaa merkittävästi sen syöntiin ja sitä kautta tuotokseen. Esimerkiksi sadan lehmän karjassa tämä vaikuttaa helposti talouteen jo muutaman kymmenen tuhannen euron verran.
Etenkin ykkössatoon tulisi nyt satsata täysillä, Seppälä rohkaisee.
"Sillä lypsetään valtaosa tulevan talven maitotuotoksesta ja yleensä rehuntekosääkin on ensimmäisen sadon aikaan hyvä. Ensimmäisen sadon jälkeen voi katsoa tilannetta uudestaan. Esimerkiksi kolmossadon aikaan säätilanne on paljon epävarmempi."
Yksi parannuskohde suomalaistiloilla on siilojen peittäminen. "Painoja pitäisi olla riittävästi, jotta pressut eivät pääse mistään lepattamaan. Yleensä talvi ja lumi auttavat painotuksessa, mutta ei aina."