Tilalla on 48-paikkainen parsinavetta, joka saadaan täytettyä tämän vuoden aikana omista hiehoista. Kuva: Arto Takalampi
Pitkät etäisyydet syövät maatalouden kannattavuutta Lapissa ‒ ”Meille tulee vain ilmoitus hintojen nostosta rahtikustannusten vuoksi”
Yli-Koskenniemen maitotilalla Pellossa on kustannuskriisin alettua vuodesta 2014 tehty lähes kaikki mahdollinen kustannusten säästämiseksi, mutta nykyiseen, yhtäkkiseen kustannusten rajuun nousuun on ollut vaikea varautua etukäteen. Pitkistä etäisyyksistä johtuvat kallistuneet rahdit syövät kannattavuutta Lapissa.TilaajallePello
Paulina ja Sami Koskenniemen tila on aivan Tornionjoen varressa Ruotsin näkyessä joen takana. He ovat tiivisti tekemisissä ruotsalaisten tuottajien kanssa. Ruotsissa maatalous ajettiin aikanaan alas, mutta nyt siellä on herätty ja panostukset maatalouteen ovat aivan toista kuin Suomessa. Kuva: Arto TakalampiPaulina ja Sami Koskenniemen 1700-luvulta saman suvun hallussa olleella maitotilalla Pellon Jarhoisessa tuskaillaan saman kustannuskriisin kanssa kuin muualla maassa.
Kun alkuperäiset haaveet uudesta pihatosta on ainakin toistaiseksi haudattu, tuotantoa on tehostettu ja tehostettava nykyisten seinien sisältä. Tilalla olevaa parsinavettaa on vähitellen laajennettu ja pian täytettykin 48-paikkaiseksi.
”Olemme säätäneet tuotantoa jo monta vuotta käymällä läpi kaikki mahdolliset tuotantokustannukset, joissa vain voidaan säästää. Viimeksi Sami kouluttautui tekemään tilasiemennykset, millä säästetään kuukaudessa 500 euroa”, Paulina sanoo.
Karjan jalostuksessa ja ruokinnassa on keskitytty hinnan kannustamana maidon pitoisuuksiin. Kun rehujen hinta on noussut pilviin, edessä on Paulinan mukaan ongelma, miten pitoisuudet pysyvät.
”Kannattaako ottaa kotoisilla rehuilla karjasta irti se, mitä niillä saa, vai kannattaako lypsättää kalliimmalla rehulla parempien pitoisuuksien toivossa. Laskimella on nyt käyttöä”, hän pohtii.
Tämänhetkinen kustannuskriisi ei suinkaan ole maidontuottajille uutta, vaikka uutisoinnista voi niin luulla, Paulina Koskenniemi huomauttaa. Sama kurimus on hänen mukaansa jatkunut vuodesta 2014 lähtien, kun maidon hinta romahti.
”Sieltä maidon hinta on noussut pikkuhiljaa, mutta ei läheskään samalle tasolle kuin ennen romahdusta. Kustannustaso on kuitenkin aivan toinen kuin silloin, ja se on se ongelma”, Sami Koskenniemi jatkaa.
Mahdollisuudet varautua rajuihin kustannusten nousuihin ovat Paulinan Koskenniemen mukaan rajallisia, koska monella maitotilalla kassa on jo ennestään tyhjä. Tilanne olisi täysin toinen, jos kustannuskriisi tulisi hyvän kauden jälkeen.
”Silloin voisi kustannusten nousuun varautua esimerkiksi täyttämällä kaikki tankit ja tilaamalla koko vuodeksi kaikki mahdolliset toimitukset”, Sami Koskenniemi sanoo.
Pitkien etäisyyksien Lapissa rahdit ja kallistunut polttoaine lisäävät entisestään kustannuksia, mitä ei etelässä aina huomata.
”Niihin ei voi itse vaikuttaa. Meille tulee vain ilmoitus hintojen nostosta rahtikustannusten vuoksi”, isäntä harmittelee.
Tilalla on erillisruokinta. Väkirehuissa tilalla ollaan täysrehujen varassa, sillä viljanviljelyssä pohjoisraja kulkee Pelloa etelämpänä. Tornionjokilaaksossa lämpösumma riittää ohran viljelyyn, mutta viljelykulttuuria koneineen ei enää ole.
”Kun rehun kiinnityskausi pian päättyy, hinta räjähtää. On tässä ohrankin viljely käynyt mielessä”, Sami Koskenniemi myöntää.
Sailörehusatoja tehdään kaksi ja lisäpeltoa raivaamalla on päästy viimein säilörehussa omavaraiseksi. Kuivituksessa käytettävät kutteri, olki ja turve on tuotava kauempaa ja se maksaa.
”Maidon pohjoinen tuki turvaa osan lisäkustannuksista, mutta ei se mukaudu tällaiseen kustannusten nousuun. Tuki ei kata edes rehulaskua", Sami Koskenniemi laskee.
Pariskunnan tuottajataival on poikkeava, että he aloittivat tilan maidontuotannon uudestaan vuonna 2010, 10 vuoden tauon jälkeen täysin tyhjästä.
”Navetassa oli vain seinät”, Sami Koskenniemi kuvailee.
Uusioperheenä he halusivat luoda tilasta molemmille työpaikan, jotta he saavat lapsineen elää maaseudulla ja pysyä paikkakunnalla.
”Sen tukemiseksi olen kouluttautunut ahkerasti talousasioissa kuten nyt Arla-akatemiassa, jotta pystymme kehittämään tilaa. Se on keskeistä tässä kriisitilanteessa”, Paulina Koskenniemi sanoo.
Maidon- ja lihantuottajien jaksaminen oli emännän mukaan tiukoilla ilmastosyyllistämisen vuoksi jo ennen kustannuskriisiä. Vaikka Ukrainan sota on vähän palauttanut arvostusta, kustannuskriisille ei näy loppua.
”Eniten olen huolissani velkaisista, miljoonainvestointeja tehneistä nuorista yrittäjistä. He ovat tulevaisuuden tekijöitä, mutta riittääkö heillä uskoa ja jaksamista, sillä monet ovat katkeamispisteessä”, Paulina Koskenniemi murehtii.
- Osaston luetuimmat
