Jalostetaanko kauramaitoa varten oma kauralajikkeensa? Näitä ominaisuuksia elintarviketeollisuus kauralta toivoo

Uusia kauratuotteita on tullut viime vuosina paljon markkinoille ja muun muassa kauramaito on saanut paljon julkisuutta.

Vaaditaanko uusille tuotteille kauralta joitain tiettyjä ominaisuuksia ja voisiko jokin päivä olla esimerkiksi kauramaidon valmistusta varten oma kauralajikkeensa?

”Kauratuotteiden määrä on suuri. On kauramaitoa, -gurttia, -leipää ja -muroja. Todennäköisesti ei tule erillistä lajiketta esimerkiksi vain kauramaitoa varten, vaan samoista lajikkeista valmistetaan jatkossakin useita eri tuotteita”, sanoo kasvinjalostaja Hanna Haikka Boreal-kasvinjalostuksesta.

Elintarviketeollisuudelta ei ole tullut yksityiskohtaisia toiveita jollekin tietylle ominaisuudelle, jota uusien kauratuotteiden takia täytyisi viljelylajikkeissa kehittää, Haikka kertoo.

Teollisuus pystyy valikoimaan tiettyyn käyttötarkoitukseensa sopivimmat erät omien analyysiensa perusteella vastaanottamastaan viljamäärästä.

Isompi jyväkoko eli käytännössä pienten jyvien osuuden vähentäminen sekä ohut kuori ovat teollisuuden toiveita tulevaisuuden kauralajikkeille.

Lisäksi elintarviketeollisuudesta ollaan kasvinjalostajiin yhteydessä muun muassa kauran erityisominaisuuksista ja niiden jatkokehityksestä.

Esimerkiksi kauran beetaglukaanipitoisuudesta on hyötyä moniin eri ruokiin. Beetaglukaani alentaa tutkitusti kolesterolia.

Korkea betaglukaanipitoisuus on muun muassa Borealin Perttu- ja Taika-kauroissa.

Haikka kertoo, että tutkimuspuolella on käynnissä useita kaurahankkeita, ja kauran ympärillä on hyvin myönteinen tunnelma.

Pari vuotta sitten päättyneessä Business Finlandin rahoittamassa ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoimassa Oat How -hankkeessa tutkittiin kauralajikkeita uusien kaurainnovaatioiden kehittämistä varten.

Tutkimusten mukaan kauramaitoon vaikuttaa paljon kauran tärkkelyspitoisuus. Haikka toteaa, että tärkkelystä saadaan lisää samalla, kun parannetaan kauran satoisuutta.

Lajikkeen käyttöominaisuuksien lisäksi lajikkeen viljelyominaisuudet täytyy olla kunnossa.

”Kuivuuden kestävyys on nyt yksi tärkeimmistä tavoitteista kasvinjalostuksessa. On ollut jo pidemmän aikaa”, Haikka sanoo.

Nyrkkisääntönä on, että pidempi korsi tuo suuremman juuriston ja siten parantaa kuivuuden kestävyyttä. Silloin on oltava myös luja korsi.

”Kasvien täytyy kestää rankkasateet. Viime vuosina on nähty 90 millin sademääriä vuorokaudessa. Silloin korren on oltava luja.”

Välimeren maiden kuumissa ja kuivissa oloissa viljeltävistä kauroista voidaan saada lisää tietoa kestävyyden jalostukseen, Haikka pohtii.

Kestävyys hometoksiineja vastaan on kauran vaikeimpia jalostustavoitteita, Haikka sanoo.

Genomiennusteilla jalostuksessa karsitaan homeille altteimmat lajikkeet pois.

Lajikkeita testataan Borealilla vuosittain tartuttamalla niihin homeita aiheuttava sieni tarkoituksella. Näin nähdään eroja kestävyydessä.

Geenipankkeja on käyty läpi, mutta niistä ei ole löytynyt täydellistä kestävyyttä hometoksiineja vastaan, Haikka kertoo.

Jos kasvukauden olosuhteet ovat homeille todella edulliset, kuten viime kesänä, ei mikään lajike kestä.

Viime kesänä ensin oli kuivaa ja sitten kauran kukinnan aikaan alkoivat sateet ja loppukesän ja syksyn ajan oli jatkuvasti märkää.

Uuden lajikkeen jalostus on pitkä prosessi. Itse jalostustyö voidaan saada kuudessa vuodessa tehtyä.

Sen jälkeen tulee kahden vuoden puolueettomat lajikekokeet. Niiden jälkeen menee vielä yleensä siemenen lisäyksessä kaksi vuotta ennen kuin uusi lajike tulee laajemmin viljelijöille myyntiin.

Yhteensä siis menee keskimäärin noin kymmenen vuotta jalostamisen aloituksesta, että uusi lajike on viljelijöiden saatavilla.

”Jalostus lähtee yhdestä siemenestä. Vie aikaa, että on tonneittain siemeniä tarjolla.”