• Miten varmistetaan tulevat sadot, kun markkinoilta poistuu torjunta-aineita?

    Vaihtoehtoja kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden vähentämiseksi tarvitaan paljon, jotta ei jäädä yhden kortin varaan.
    Saunakukkaa vehnäpellolla.
    Saunakukkaa vehnäpellolla.  Kuva: Carolina Husu
    Maatalous|Maatalouden ympäristötoimet
    8.9.202213:27
    Maija Ala-Siurua

    Luonnonvarakeskus Luken Itua ja Vastetta -hankkeen taustalla ovat EU:n vihreän kehityksen ohjelma sekä Pellolta pöytään- ja Biodiversiteettistrategiat.

    Kasvinsuojelussa tavoite on vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niiden aiheuttamaa riskiä 50 prosenttia sekä vähentää vaarallisempien torjunta-aineiden käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

    Tavoitteena on myös vähentää lannoitteiden ravinnehävikkiä vähintään 50 prosenttia varmistaen samalla, että maaperän hedelmällisyys ei heikkene. Lisäksi tavoite on, että vähintään 25:tä prosenttia EU:n maatalousmaasta viljellään luonnonmukaisesti viljeltyä vuonna 2030.

    Strategioiden tavoitteet ovat menossa lainsäädäntöön, joten viljelijät tarvitsevat keinoja niiden saavuttamiseksi, sanoo kertoo erikoistutkija Marja Jalli Lukesta.

    Keinojen on oltava sellaisia, että ne käytännössä toimivat maatiloilla. Siksi on tärkeää, että hankkeessa on mukana viljelijöitä. Keinot jalostuvat entistä paremmiksi niitä kokeilevilla tiloilla ja tieto hyvistä käytännöistä kulkee viljelijöiltä toisille ja myös tutkijoille.

    ”Perimmäinen tarkoitus on tilojen kannattavuuden turvaaminen ja hyvän laadukkaan sadon tuottaminen.”

    Vaihtoehtoja kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden vähentämiseksi tarvitaan paljon, jotta ei jäädä yhden kortin varaan, Jalli toteaa. Avoin kysymys on esimerkiksi se, miten varmistetaan viljelyvarmuus ja tulevat sadot, kun markkinoilta poistuu torjunta-aineita.

    ”Tauti- ja rikkakasvipuolella on menetelmiä saada menetykset hallittaviksi ilman torjunta-aineita. Hyönteisten kanssa tilanne on paljon hankalampi, tuho voi olla totaalinen. Varautua voi viljelemällä monipuolisesti ja suosimalla luontaisia vihollisia.”

    Jalli pitää tärkenä sitä, että Fazer Mylly ja Atria ovat mukana. Näin hankkeella on elintarviketeollisuuden tuki.

    Itua ja Vastetta (IPM – tuottavuutta ja vastuullisuutta elintarviketuotantoon) -hanke on keväällä 2022 käynnistynyt kolmivuotinen Makera-rahoitteinen hanke. Hanketta vetää Luke. Atrian ja Fazer Myllyn lisäksi mukana ovat Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) sekä 20 pilottitilaa.

    Lue myös:

    Rikkakasvien äestys näytti hurjalta mutta osoitti olevansa kelpo menetelmä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Linnan mukaan oleellisinta ennallistamisen kannalta on aktivoida metsien, soiden ja peltojen yhteyttämistehokkuutta muun muassa metsänhoitoa lisäämällä. Kuvituskuva.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ennallistamisasetuksen pohjatiedot vanhentuneita ja epätarkkoja – suomalainen teknologia voisi ratkaista paljon

  • Hyvä esimerkki uudesta tekniikasta on FarmDroid, joka on investointitukilistalla niin Suomessa kuin Iso-Britanniassa.

    Koneviesti | Maatalouden ympäristöinvestoinnit jatkuvat Iso-Britanniassa – avustukset kattavat laitteita peltotöihin ja eläinten hyvinvointiin

    Tilaajalle