OP: Vihreät maatalouslainat lisääntyvät
Maatilojen on valmistauduttava kannattavuuden lisäksi aiempaa tiukempiin vastuullisuus- ja osaamisvaatimuksiin, jos haluavat lainaa.Tilaajalle
Lainoituksessa ympäristötoimilla on tulevaisuudessa nykyistä suurempi osuus. Seuranta tuottanee myös lisää paperityötä. Kuva: Jyrki Luukkonen, Jarno Mela, Kari Salonen, kuvanmuokkaus: Aatu JaakkolaPankit edellyttävät maatiloilta jatkossa yhä enemmän, mikäli nämä mielivät saada lainaa.
Tilojen on valmistauduttava tiukempiin vastuullisuusvaatimuksiin, osoitettava aiempaa monipuolisempaa suunnitteluosaamista, uusittava hallitusti teknologiaa ja tuotantorakennettaan sekä pidettävä huolta jaksamisestaan.
Kun nämä asiat on hoidettu, on asiakkaalla hyvät mahdollisuudet saada lainaa.
Tulevaisuudessa ”uusi normaali” tulee kuitenkin olemaan vihreä rahoitus, sanoo OP-ryhmän maa- ja metsätalouspalveluiden johtaja Teppo Pöllänen.
Se tarkoittaa ympäristöön liittyviä lisätoimia ja edullisempaa lainaa. Tällä hetkellä alennus marginaalissa on Pölläsen mukaan kuitenkin pieni, ja toistaiseksi vihreä lainaa myönnetään vain yhtiömuotoiselle maatilalle.
Ympäristöystävällinen eli vastuullinen tuotanto voi tarkoittaa maataloudessa esimerkiksi toimia, joilla maatila pienentää päästöjään esimerkiksi biokaasutuotannon avulla tai harjoittaa luomutuotantoa.
Pöllänen kertoi maatalousrahoituksen tulevaisuudesta viime viikolla Kajaanissa MTK Pohjois-Suomen Maaseutuharavahankkeen järjestämässä seminaarissa.
OP-ryhmän päästövähennystavoite on maatalouden osalta 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite mukailee Pölläsen mukaan ruokaketjun suurten toimijoiden tavoitteita, ja perustuu muun muassa Pariisin ilmastosopimukseen ja Suomen asettamiin päästövähennystavoitteisiin.
Taustalla vaikuttavat myös maataloudelle asetettavat vastuullisuusvaatimukset ja tuleva maatalouden taksonomia.
Viime kädessä näitä vaatimuksia perustellaan kuluttajan toiveilla.
”Vuonna 2024 otetaan pieniä askeleita ja 2025 isompia. Käymme aluksi asiakkaamme kanssa läpi niitä vastuullisuustavoitteita -tai vaatimuksia, mitä maatilan päämiehet asettavat sopimuskumppanilleen. Pankkia kiinnostaa entistä enemmän, kuinka asiakas kykenee täyttämään vaatimukset, ja jatkossa ylipäätään korostuu tilan kyky tuottaa kumppaneilleen näkymä tilan talouteen, tulevaisuuteen ja vastuullisuustoimiin.”
Luoton myöntämisen lähtökohta on kuitenkin jatkossakin kannattavuus.
”Päämies” tarkoittaa tahoa, jolle viljelijä tuotteensa myy, kuten meijeriä ja teurastamoa.
Pölläsen mukaan on ilmeistä, että vastuullisuustavoitteista tulee myös raportointivelvoitteita.
”Eri asia kuitenkin on, kuinka asia Suomessa kyetään toteuttamaan ja milloin.”
Raportoinnin raskaus ja lisäbyrokratia maatiloille arveluttivat seminaariyleisöä, samoin kuin se, että jos tila antaa talous- ja tuotantotietojaan ilmaiseksi, voiko se luottaa tietojen käyttöön parhain päin.
Pölläsen mukaan Euroopassa on jo malleja, joissa rahoittajat keräävät vastuullisuusdataa yhdessä tuottajien ja näiden päämiesten kanssa.
Myös Suomessa meijerit ja lihatalot keräävät yhdessä sopimuskumppaniensa kanssa esimerkiksi tilakohtaista päästödataa ja laskevat tilojen hiilijalanjälkiä.
Maatilojen taloustilanne ei ole juurikaan kohentunut vuodesta 2022, Pöllänen sanoo. OP:n osuus Suomen maataloudesta on lähes 70 prosenttia, säästöpankkien 11 ja Nordean 9 prosenttia.
”Uskallan väittää, että tällä osuudella näemme OP-ison kuvan siitä, missä maataloudessa mennään, muutokset ja haasteet ja ääripäät”, OP:n Pöllänen sanoo.
Järjestämättömiä lainoja oli vuoden 2022 lopussa Suomen Pankin mukaan 4,5 prosentilla yhtiömuotoisista ja 7 prosentilla muista maatiloista, molemmilla kasvussa. Tilanne ei ole parantunut, vaan ääripäät loitontuneet toisistaan, Pöllänen sanoo.
Ääripäät ovat ne 20 prosenttia, joilla menee huonosti ja ne 20 prosenttia, joilla menee korostuneen hyvin.
Kansainvälisesti suomalaisen maatalouden velkaantumisaste on ollut Pölläsen mukaan varsin korkea, mutta se on laskenut vuoden 2019 huipusta ja talletusvarat kasvaneet syksyyn 2023 saakka.
Maatilojen velkaantumisaste on muuta yritystoimintaa korkeampi. Maatalouden konkurssiaaltoa ei kuitenkaan ole nähty.
”Viljelijät ovat perinteisesti hoitaneet lainansa mahdollisimman tunnollisesti. Tulevaisuudessa rahoituksen saaminen tulee kuitenkin olemaan haastavampaa niiden tilojen kohdalla, joiden maksuvalmius ja kannattavuus osoittautuvat heikoiksi”, Pöllänen sanoo.
”Uskomme OP-ryhmässä suomalaisen maatalouden menestykseen, vaikka tulemmekin näkemään tilanteita, joissa toiminta ajetaan alas. Onneksi ne kaikki eivät ole konkursseja.”
- Osaston luetuimmat
