
Vastuullisuusraportoinnin ennakoidaan tulevan ohjaamaan maa- ja metsätalousyritysten mahdollisuuksia saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin. Toistaiseksi vaatimuksen odotetaan tulevan voimaan vuonna 2026.
Ilmoilla on myös epäilyksiä siitä, että Euroopan komission kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia, johon myös vastuullisuusraportointi kytkeytyy, lykkääntyisi (MT 3.2.). Etenkin maa- ja metsätalouden kriteerien laatiminen näyttää vaikealta nykyisessä aikataulussa, ja saattaa siirtyä seuraavan komission toteutettavaksi.
Maataloussektorilla saatetaan taksonomian mahdollisesta viivytyksestä huolimatta nähdä lähivuosina toimia, jotka ennakoivat tulevaa, toteaa maa- ja metsätalouden toimialan johtaja Teppo Pöllänen OP Ryhmästä.
”Agri-sektorin toimijat ovat jo nyt ottaneet vastuullisuusagendan erittäin tosissaan”, Pöllänen sanoo. Vastuullisuudella tarkoitetaan sitä, että toiminta on kestävää eri mittapuilla, kuten ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta.
Pöllänen kertoo aiheen nousevan satunnaisesti esiin jo nykyisin investoinnin rahoitukseen liittyvissä keskusteluissa maatilayritysten kanssa.
”Myös elintarviketeollisuus on ottanut hyvin haastetta vastaan. Tahtotila toimia jopa hieman etumatkassa on ilmeistä. Toimenpiteiden käyttöön ottaminen valmistaa kaikkia osapuolia tuonnempana voimaan tuleviin taksonomian velvoitteisiin.”
”Toimenpiteiden käyttöön ottaminen valmistaa kaikkia osapuolia tuonnempana voimaan tuleviin taksonomian velvoitteisiin.” Teppo Pöllänen
Pöllänen uskoo, että suomalaiset maatilat pystyvät edistämään luonnonmonimuotoisuutta ja pienentämään tilan ilmastovaikutuksia kaikissa tuotantosuunnissa.
”Jotta tila voi olla tulevaisuudessa kannattava, toiminnan on joka tapauksessa perustuttava vahvaan vastuullisuuteen.”
Kannattavuuden ja vastuullisuuden yhteys pätee myös käänteisesti. Heikolla kannattavuudella investointeja esimerkiksi hiilipäästöjen vähentämiseksi on vaikea toteuttaa.
”Investointi saattaa joissain tilanteissa tulla euroissa lähes saman hintaiseksi eri kokoluokan tiloilla”, Pöllänen sanoo.
”On siis ilmeistä, että myös rakennemuutos tulee jossain määrin ohjaamaan asiaa.”
Pölläsen mielestä rakennemuutoksen tarpeesta pitäisi pystyä keskustelemaan nykyistä avoimemmin.
”On siis ilmeistä, että myös rakennemuutos tulee jossain määrin ohjaamaan asiaa.” Teppo Pöllänen
”Suomessa on joukko maatiloja, joiden heikko kannattavuus ei välttämättä aina mahdollista vaadittavien vastuullisuustoimenpiteiden tai investointien toteuttamista. Viidenneksellä suomalaisista maatiloista on erittäin haastava taloustilanne.”
Maatalousyrittäminen vaatii nykyisin vahvaa talousosaamista.
”Rahoitusalalla nähdään, että yksi toimialalle olennaisesti kuuluva vastuullisuuden ilmentymä on tarjota rahoitusta vain sellaisiin investointeihin, joista asiakkaat selviytyvät”, Pöllänen muistuttaa.
Hän näkee, että esimerkiksi ympäristövastuullisuutta osoittavista laskelmista tulee mitä ilmeisimmin olemaan jatkossa hyötyä investointien rahoitusjärjestelyjen toteuttamisessa.
”Tilannetta kuvaavien laskelmien tuottaminen myös mahdollistaa sen, että investoinnin merkitys ja vaikutukset ymmärretään. Tämä taas osaltaan liittyy usein hyvään talousosaamiseen.”
Pöllänen pitää hyvänä, että vastuullisuusraportoinnin tulemisesta keskustellaan, vaikka sen aikataulu ja käytännön vaatimukset ovat vielä avoinna.
”Se tulee joka tapauksessa olemaan velvoite yksittäiselle tuottajalle. Toivottavasti sähköisiä järjestelmiä kehitetään siihen suuntaan, että ne helpottavat tietojen siirtoa ja raportointia eri tahojen välillä.”