Maatalousrahoitus vaatii pian vastuullisuusraportteja ‒ onko ala valmiina?
Vastuullisuusraportoinnin odotetaan painottuvan ympäristöasioihin. Kyse on etenkin tilakohtaisen vastuullisuuden parantamisesta.Tilaajalle
Maidontuottaja Paula Havo-Ossi perehtyi opinnäytetyössään vastuullisuusraportoinnin vaikutuksiin maatilojen rahoituksen hankkimisessa. Hän toivoo, että alalla herätään keskustelemaan aiheesta ajoissa. Kuva: Hanna KoikkalainenVastuullisuusraportointi on tulossa yhdeksi rahoituspäätöksen perusteista vuonna 2026 kaikille pienille ja keskisuurille yrityksille, myös maa- ja metsätaloudessa. Vaatimus on osa Euroopan komission tavoitetta liittää vastuullisuus osaksi talousraportointia.
”Taksonomia ajaa kohti vastuullisuustarkastelua. On selvää, että rahoituspuolella halutaan jatkuvasti enemmän todennettua tietoa esimerkiksi ympäristövaikutuksista”, toteaa johtava asiantuntija Senja Arffman Envitecpolis Oy:stä. Yritys tuottaa laskettua tietoa sekä asiantuntijapalveluita ruokaketjun vastuullisuudesta.
Arffman uskoo, että asetus vastuullisuusraportoinnista tulee voimaan suunnitellun aikataulun mukaan.
”Mahdollista on, että se tulee ensin jossain muodossa, ja jalostuu siitä vielä.” Senja Arffman
Toistaiseksi ei ole konkreettista tietoa siitä, minkälaista vastuullisuusraportointia rahoitusehdoissa tullaan vaatimaan.
”Onko se ESG-raportointia sellaisenaan vai muokataanko sitä jotenkin?” Arffman pohtii.
ESG-raportoinnissa (Environmental, Social, Governance) tarkastellaan yritystoiminnan ympäristöllistä, sosiaalista ja hallinnollista vastuullisuutta.
Epäselvyys raportointiehdoista vaikeuttaa esimerkiksi alan ohjelmistotoimijoiden valmistautumista raportointiasetukseen.
”Meillä on näkemys siitä, mitä raportoinnissa tullaan tarvitsemaan, mutta esimerkiksi sovelluksiimme emme voi tehdä juuri mitään uutta sisältöä tai päivityksiä ennen kuin saadaan konkretiaa siitä, mitä numeroita tarvitaan ja missä muodossa”, toteaa maatilaohjelmistopuolen johtaja Mikko Hakojärvi Mtechistä.
Hän toivoo, ettei tiloilta vaadittaisi raportointia vain raportoinnin vuoksi, vaan kerätystä tiedosta olisi myös hyötyä.
Taloudenhallinnan työkaluja kehittävä WikliSoft keskittyy taloudelliseen vastuullisuuteen.
”Toistaiseksi kehitämme maatilojen talouden suunnittelua ja raportointia, mutta myös muut osa-alueet ovat kiikarissa”, kertoo Samuli Juurakko WikliSoftista.
Olennaista vastuullisuusraportoinnissa tulee olemaan sen osoittaminen, että rahoitusta hakevan yrityksen oma toiminta muuttuu investoinnin ansiosta ympäristön kannalta parempaan suuntaan, Arffman kertoo.
Jotkut maatalousalan yritykset ovat jo teettäneet laskelmia ympäristövaikutuksista rahoitushakemuksen tueksi.
”Niillä on koettu olevan painoarvoa esimerkiksi biokaasuun liittyvissä hankkeissa.”
Jossain tapauksissa tietoa on saattanut pyytää elintarvikeyritys, jolle maatila myy tuotantoaan.
Arffman uskoo, että maatiloilla tiedostetaan jo, että laskettua tietoa tarvitaan sitten, kun rahoitusta haetaan.
Savitaipalelaisen maidontuottajan Paula Havo-Ossin kokemuksen mukaan vastuullisuusraportoinnin vaatimuksesta on toistaiseksi keskusteltu huolestuttavan vähän maatiloilla ja alan neuvonnassa. Havo-Ossi paneutui aiheeseen viime keväänä tehdessään ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä.
”Minua alkoi kauhistuttaa, miten maatalousalalle tässä pyörityksessä käy."
Opinnäytetyössä tutkittiin maatalousrahoittajien näkemystä siitä, miten ESG-raportointivaatimukset tulevat näkymään maatilayritysten mahdollisuuksissa hankkia vierasta pääomaa.
Havo-Ossi haastatteli neljää maatalousrahoittajaa. Haastatteluissa kävi ilmi, että maataloudessa raportoinnin painotus tulee todennäköisesti olemaan ympäristövaikutuksissa. Vastuullisusraportoinnin mallit haluttaisiin rakentaa yhdessä maatalousalan asiantuntijoiden kanssa.
"Tähän mahdollisuuteen olisi kiireesti tartuttava. Yksi tärkeä kumppani pankeille voisi olla jalostusteollisuus, missä vastuullisuustyö on jo pitkällä”, Havo-Ossi sanoo.
Pankit etsivät asiakkaistaan raportteja Suomen Asiakastiedosta, missä on jo saatavilla ESG-raportteja. Niissä yhtenä osa-alueena ovat toimialan ilmastopäästöt.
”On tarkka paikka huolehtia, että maatalous luokitellaan sinne oikein, ja otetaan huomioon myös hiilinielut ja -varastot. Tulevaisuuden maatalousrahoitus tulee turvata”, Havo-Ossi linjaa.
”On tarkka paikka huolehtia, että maatalous luokitellaan sinne oikein, ja otetaan huomioon myös hiilinielut ja -varastot. Tulevaisuuden maatalousrahoitus tulee turvata.” Paula Havo-Ossi
Hänen mielestään olisi tärkeää tuoda myös esiin asioita, joita tiloilla jo tehdään vastuullisuuden edistämiseksi.
Katse kääntyy etenkin neuvonnan ja tuottajaliittojen suuntaan.
”Maatalousalan toimijoiden pitäisi herätä valmistautumaan ja neuvoa tiloja, jotta olisi raportoitavaa sitten, kun sitä vaaditaan.”
MTK:ssa kestävän rahoituksen vaatimuksia seuraava johtaja Juha Ruippo pitää selvänä, että rahoitusta ohjaavia ESG-raportointivaatimuksia laajennetaan lähivuosina.
”Suuri huoli on, että näistä seuraa lisää byrokratiaa, mutta suhtaudun asiaan kuitenkin rauhallisemmin kuin taksonomiaan. Siinä luonnon monimuotoisuuteen esitetyt maa- ja metsätalouden kriteerit pääsivät yllättämään kaikki.”
ProAgrian johtava talousasiantuntija Ari Enroth toteaa, että ei ole vielä perehtynyt asiaan, koska se ei ole vielä noussut omissa töissä esiin.
- Osaston luetuimmat
