Jani Heikkinen rakensi aiemmin keskimäärin neljä navettaa vuodessa – nyt projektit ovat jäissä

Rakennustyömaat ovat vihantilaiselle Jani Heikkiselle, 41, tuttuja jo pikkupojasta lähtien.

Ura alkoi naulapoikana ja 16-vuotiaana Heikkinen teki jo aikamiehen päivää isäni osaomistamassa rakennusfirmassa.

”Ala tuntui omalta, sillä kirvesmiehenä sain kosketuspintaa kaikkiin eri työvaiheisiin”, rakennusurakoitsija Heikkinen kuvailee.

Navettarakentamiseen erikoistunut RKL Heikkinen Oy tuli Janin omistukseen kaksitoista vuotta sitten, kun isä menehtyi.

Isän menehtyminen muutti tulevaisuuden suunnitelmia ja vauhditti samalla sukupolvenvaihdosta.

”Muutos oli kokonaisuudessaan merkittävä, sillä ostin samalla yhtiökumppanin osuuden ja jatkoin urakointia yhden miehen yrityksenä.”

Saappaat olivat isot, mutta matkantekoa ovat helpottaneet opitut taidot sekä erittäin hyvä kirvesmiesporukka.

Parsinavetoista pihattomalleihin on aikaloikka, joka vaatii rakentajalta laajan osaamisalueen sekä toimivia yhteistyöverkostoja esimerkiksi lypsyrobottien toimittajiin.

Muutoksen keskiössä ovat aikataulut ja automatisointi, sillä esimerkiksi pitkälle viety automatiikka on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Aikataulut tuovat oman haasteensa.

Aikoinaan parsinavetta kopisteltiin pystyyn ilman suurempia aikajännitteitä, mutta nykypäivänä yhden robotin lypsypihatto nousee toimintavalmiuteen keskimäärin neljässä kuukaudessa. Aikataulu ja siinä pysyminen on rakentajan suurimpia taidonnäytteitä ja samalla paras käynttikortti jatkoa ajatellen.

Heikkisen mukaan navettaa rakentaessa on huomioitava aina tilojen yleinen toimivuus sekä selkeä pohjaratkaisu.

Rakennusurakoitsijana Jani Heikkinen on monen roolin mies, sillä rakennusinsinöörinä hän pystyy tarvittaessa myös konsultoimaan. Kuva: Anne Anttila

Navettarakentamisen erikoisasiamiehenä tunnettu Heikkinen on hankkinut yrittäjyyden ohella rakennusinsinöörin koulutuksen.

"Nykypäivän rakentaminen on myös byrokratiaan reagoimista, joten koulutus antoi valtavasti uutta tietopohjaa perusrakentamisen rinnalle ja tarvittavaa selkänojaa kehittää liiketoimintaa.”

Iso osa navettahankkeista tilataan avaimet käteen- pakettina, joten kokonaisuuden hallinta vaatii suunnittelun ja lupakarusellin lisäksi paljon laskemista ja valvontaa.

Kustannuspaineet ovat koventuneet entisestään ja tämä näkyy erityisesti tilan oman työpanoksen lisääntymisenä.

Pohjatyöt tilanväki tekee usein itse. Sen sijaan tekniikasta ei yleensä neuvotella, koska se halutaan pitää toimintavarmana. Rakennuksen kestosta ei myöskään tingitä, sillä navetta pyritään suunnittelemaan viideksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

”Lietejärjestelmien kohdalla päädytään kuitenkin halvempiin ratkasuihin ja rasti laitetaan usein kymppitonneja halvempaan lantaraappaan”, Heikkinen tietää kertoa.

Navettarakentaminen on muuttunut puurakentamisen yleistymisen myötä.

Betoniseinät ovat vaihtumassa puuhun ja muutoksella saadaan aikaan merkittäviä säästöjä.

”Täytyy kuitenkin muistaa, että puumateriaali reagoi herkemmin esimerkiksi navettakaasuille, joten tämä on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa.”

Heikkinen sanoo aikakauden lyöneen jarrua uudisrakentamiselle.

"Tähän saakka on menty neljän pihaton vuosivauhtia, mutta epävarmuus sekä rahoituksen tiukentuminen ovat pistäneet ainakin toistaiseksi navettaprojektit jäihin.”

Tilalle on tullut kuitenkin saneerauskohteita, sillä uuden sijaan navettaan tehdään nyt entistä enemmän päivityksiä.