
Ruokavirastosta kerrotaan, että maatalouden investointien lukumäärä on laskenut reilulla viidenneksellä ja investointitukien euromäärä peräti kolmanneksella vuodesta 2020.
Viime vuonna investointituki myönnettiin 2 300 kohteeseen, joista suurin osa oli peruskorjauksia ja pienempiä hankintoja.
Erityisasiantuntija Aulis Kuusela Ruokavirastosta arvioi, että tuettavia kohteita saattaa kertyä tänä vuonna suunnilleen saman verran.
Pankeista kerrotaan, että maatilat ovat laittaneet isommat investoinnit jäihin. Asiakkuusjohtaja Risto Savolainen Säästöpankki Optiasta sanoo, että pankin asiakaskunnassa ei ole tällä hetkellä menossa yhtään isompaa maatalouden investointihanketta, mikä on Pohjois-Savossa varsin poikkeuksellista.
”Yrittäjät odottavat kannattavuuden paranemista ja tulevaisuuden näkymien selkeytymistä. Meneillään on kuitenkin tuotantorakennusten pieniä korjauksia ja energiantuotantoon liittyviä hankkeita. Perusparannuksiakin on silti puolet vähemmän kuin aikaisemmin.”
Nordean asiakasvastuullinen johtaja Tuure Malkamäki Etelä-Pohjanmaalta kertoo tilanteen olevan alueellaan samanlainen.
”Kuluva vuosi on aiempia hiljaisempi. Monissa tuotantosuunnissa oli nähtävissä jo viime vuonna, että rakentamishankkeiden osalta tulee välivuosi. Painopiste on nyt toimintaa ylläpitävissä perusparannuksissa ja uusiutuvan energian investoinneissa.”
Korkotukilaina suojaa osaltaan korkojen nousulta.
Satakunnassa ja Pirkanmaalla toimivasta OP Satapirkasta kerrotaan maatilojen investointitahdin olleen hieman muita maakuntia vilkkaampi.
”Isot maatilat investoivat epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta. Muutamia isoja rakennusinvestointeja on ollut tänäkin vuonna. Maanostot ovat sen sijaan olleet aikaisempaa maltillisempia”, pankinjohtaja Taneli Järvinen OP Satapirkasta kertoo.
Järvinen lupaa, että OP Satapirkka ei korota lainamarginaalejaan korkojen noustessa. Maatilaluottojen korot nousevat saman verran kuin 12 kuukauden euribor. Asiakaskohtaista vaihtelu lainojen koroissa on toki edelleen paljon.
Korkojen noustessa pankit tarjoavat aktiivisesti lainojen suojaamista kiinteällä korolla tai korkokatolla. Korkojen kehittymistä on tällä hetkellä vaikea ennustaa, sillä pienetkin signaalit heittelevät 12 kuukauden euriboria suuntaan ja toiseen. Tällä hetkellä 12 kuukauden euriborin ennustetaan olevan vuoden päästä 1–2 prosenttia.
”Riskien hallitsemiseksi kannattaa ottaa varsinkin pitkän takaisinmaksuajan luottoihin kymmenen vuoden kiinteä korko tai korkokatto”, Optian Savolainen suosittelee.
Nordean Malkamäen mukaan ainakin osa lainoista kannattaa korkosuojata, jottei yrityksen liiketoiminta vaarantuisi korkojen nousun myötä.
Valtion myöntämä korkotukilaina suojaa osaltaan korkojen nousulta. Maatalousyrittäjä maksaa korkotukilainasta yhden prosentin kiinteän koron niin pitkään, kun valtion myöntämää lainatukea on jäljellä. Jos investointiluoton kokonaiskorko nousee yli neljän prosentin, nousee yrittäjänkin maksuosuus yli yhden prosentin.
Lue lisää:
Ellei maatalouteen investoida, tuotanto ei kehity
Maataloudessa talletukset ovat kasvaneet, vahvat ja heikot tilat erottuvat
Rahoitusta investointeihin on saatavilla, kunhan kokonaisuus on hallinnassa