Ministeri Essayah uskoo vahinkoperusteisten lupien auttavan lammastilallisia
Lammastiloilla pelätään jo tulevaa laidunnuskautta. Viime vuoden aikana sudet tappoivat tai raatelivat noin 500 lammasta. Hallitus etsii nyt helpotusta vahinkoperusteisista poikkeusluvista.Tilaajalle
Mikkolan tila sijaitsee Salossa, jossa on Suomen tihein susikeskittymä. Tilalla on mietitty lampaista luopumista jatkuvasti pahenevan susitilanteen takia. Kuva: PasiLeino”Kasvavilta susipopulaatioilta suojautuminen eri menetelmin vaatii runsaasti lisätyötä eikä mikään keino valitettavasti anna täydellistä suojaa vahinkojen estämiseksi. Lampuri joutuu elämään jatkuvassa pelko- ja stressitilassa, joka on erittäin raskasta”, sanoo Peppi Laine Mikkolan lammastilalta Salosta.
Laine sanoo, että laiduntavien eläinten turvallisuutta pitää pystyä puolustamaan jo ennen vahingon tapahtumista. Mikkolan tilalla on tehty monenlaisia varotoimenpiteitä susien hyökkäysten välttämiseksi.
”Vahinkojen toistuminen kyseenalaistaa mahdollisuuden jatkaa koko lammastaloutta ja sitä kautta edistää luonnon monimuotoisuutta laiduntamisen avulla”, Laine kiteyttää.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) muistuttaa, että hallitus pyrkii saamaan nopeaa helpotusta lammastilallisten tilanteeseen vahinkoperusteisten lupien käytäntöjen parantamisella.
”Kun susi tai susilauma on lammastilan piirissä, perusteiden vahinkoperusteiseen poikkeuslupaan pitäisi olla jo olemassa. Uusi työryhmä lähtee nimenomaan näitä asioita ratkomaan”, Essayah sanoo.
Myös Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen on samaa mieltä siitä, että vahinkoperusteiset poikkeusluvat ovat nimenomaisesti se menettely, jota voidaan käyttää vahinkojen estämistarkoituksessa. Tapauskohtainen harkinta ja muiden tyydyttävien ratkaisujen selvittely on kuitenkin hänen mukaansa myös vahinkotapauksissa olennaista. Vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää silloin, kun kaikki poikkeusluvan edellytykset täyttyvät.
Viime vuoden lopulla EU-komissio päätyi esittämään sutta Bernin sopimuksessa tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Komissio kannusti tekemään vastaavat muutokset myös luontodirektiivin liitteisiin.
”Tuemme komission aikeita suden suojeluaseman muuttamisesta ja samalla nostamme esille myös tarvetta tarkastella muiden suurpetojen suojeluasemaa”, Essayah sanoo.
Nopeaa apua tästä ei kuitenkaan ole lammastilallisille, sillä joka tapauksessa komission esitys Bernin sopimuksen pysyvälle komitealle ja sen jälkeinen EU:n luontodirektiivin muutos vie eri arvioiden mukaan vähintäänkin kaksi vuotta.
Riistavahingot-sivuilta ilmenee, että viime vuoden aikana sudet tappoivat tai raatelivat Suomessa noin 500 lammasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
