Susivahingot uhkaavat jo alkuperäisrotujen säilymistä ‒ alkuviikolla kuoli monta pässiä harvinaisista sukulinjoista
Geeniperimän säilyttäminen pakastimessa alkaa tuntua turvallisemmalta kuin elävien eläinten säilyttäminen, huokaa lammasasiantuntija.Tilaajalle
Maanantaina menetetyt pässit laidunsivat Kurikassa lähellä asutusta. Kuva: Sanni KaitamäkiSusien tuhoisat iskut lammaskatraisiin uhkaavat jo suomalaisten alkuperäisrotujen säilymistä sen lisäksi, että ne aiheuttavat kärsimystä kohteeksi osuville lampaille ja niiden omistajille.
Kuluvan kesän aikana susien tappamaksi on joutunut useita siitoseläimiä harvinaisista sukulinjoista. Viimeisimpänä sudet iskivät pässikatraaseen Kurikassa.
Siellä harvinaisia linjoja ylläpitänyt Kaitamäen lammastila menetti 30 pässiä, joista valtaosa oli joko siitospässejä tai siihen käyttöön valittuja pässikaritsoja, kertoo Sanni Kaitamäki.
Tilalle jäi vain viisi isäpässiä. Osa menetetyistä eläimistä edusti harvinaista linjaa, joista on elossa vain muutamia pässejä.
”Suurin isku oli Jaalan linjalle. Linjasta 68 jäi henkiin yksi pässi, joka on nyt kultaakin kalliimpi”, Kaitamäki sanoo.
Tila menetti myös kaikki kuusi alkuperäistä isälinjaa, joita oli jalostettu yli 40 vuotta.
”Tosi kirjava geenipankki katosi yhdessä yössä. Todennäköisesti harvinaisten linjojen säilytys meillä päättyy, ja tuotantosuunta sekä jalostussuunnitelma muuttuu.”
Susivahinko oli tilan ensimmäinen. Ilveksen aiheuttamia vahinkoja on tapahtunut kaksi. ”Ilves ottaa sen yhden ja syö sen. Se on jotenkin ymmärrettävämpää. Susien kanssa kaikki menee hukkaan: eläimet, geenit ja lihakin.”
Petovahingon myötä menetettiin peruuttamattomasti arvokasta geeniperimää, muistuttaa MTK:n lammasverkoston puheenjohtaja Pia Parikka.
”Nyt ollaan pisteessä, jossa alkuperäisten lammasrotujemme säilyminen on uhattuna yhden eläinlajin ylisuojelun vuoksi. Olemme jo ajautumassa kohti geneettistä pullonkaulaa paitsi todellisten petovahinkojen, niin myös niiden uhan vuoksi. Lampurit ovat peloissaan, ja moni luopuu sen vuoksi lampaanpidosta”, Parikka toteaa.
Lammasasiantuntija Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomesta on myös huolissaan.
”Pedot, koirat ja varkaudet vaarantavat harvinaiset pässilinjat, joista on vain muutamia eläviä pässejä. Jos vahinko sattuu, suku voi loppua siihen. Kesä on todella stressaavaa aikaa, koska varsinkin luomutiloilla eläimiä on laidunnettava.”
Hän toivoo, että etenkin siitospässien laiduntamisvaatimukseen voitaisiin tehdä poikkeuksia vaikeassa petotilanteessa.
Lisäksi hän toivoo, että yhä useampi lammastila tulisi mukaan talkoisiin säilyttämään sukulinjoja.
”Olisi parempi, että on yksi pässi kymmenellä tilalla, kuin kymmenen yhdellä tilalla.”
Hän muistuttaa, että siitospässistä saa alkuperäisrotutukea, jos se tuottaa yhdenkin puhdasrotuisen karitsan vuodessa. ”Kaikki eivät välttämättä ole huomanneet tätä.”
Ahlskogin mukaan elävä jälkeläisiä tuottava pässi on arvokkaampi geeniperimän säilyttämisen kannalta, kuin pakastettu siemenneste.
”Kohta pakastaminen tuntuu silti turvallisemmalta vaihtoehdolta”, hän huokaa.
”Kuinka pystymme varmistamaan alkuperäisten lammasrotujemme säilymisen tässä petotilanteessa? Eikö meitä todellakaan kukaan pysty auttamaan?” Parikka kysyy.
Hän kertoo tiedustelleensa samaa myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta.
- Osaston luetuimmat
