Eläinlääkäri huolissaan sikatilojen tautisuojasta

"Nyt on ryhdistäydyttävä. Suomalaisten sikatilojen tautisuojaus ei ole kunnossa", sanoo professori Mari Heinonen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Hän ei halua syyllistää ketään, mutta liian monelta tilalta puutuu niinkin oleellinen ja yksinkertainen asia kuin kunnon käsienpesupaikka tautisulusta puhumattakaan,

"Muutamalla eturivin tilalla asiat ovat erittäin hyvin. Heille nostan hattua."

Heinosen sanat on syytä ottaa vakavasti.

Virossa afrikkalainen sikarutto sai maan sikaketjun polvilleen todennäköisesti juuri tilojen heikon tautisuojauksen takia.

Afrikkalaista sikaruttoa tutkivalta epidemiologian professorilta Arvo Viltropilta kysyttiin, mitä Virossa tehtäisiin nyt toisin, jos se olisi mahdollista.

Tilojen tautisuojaus laitettaisiin kuntoon ja villisikojen lisäruokinta lopetettaisiin, kuuluu vastaus.

Asfivirus on Virossa saastuttanut lähes 20 sikalaa. Noin puolessa tapauksissa syyksi asiantuntijat epäilevät tilojen huonoa tautisuojausta. Suurin osa tartunnan saaneista sikaloista on pieniä, enintään 500 eläimen yksiköitä.

Loppujen tartuntojen arvioidaan olevan peräisin saastuneista rehuista tai kuivikkeista.

Niihin virus on päätynyt villisikojen ulosteista ja virtsasta, koska yhä enemmän lisäruokinnan pulskistamia villisikalaumoja ruokailee pelloilla.

Viltrop vieraili Suomessa tammikuussa ja piti afrikkalaisesta sikarutosta luennon eläinlääketieteen opiskelijoille sianliha pellolta pöytään -kurssilla.

Tietoa afrikkalaisesta sikarutosta www.ett.fi ja www.evira.fi

Tyhmä ja tappava tuliainen

Metsästäjä yritti tuoda villisian ruhoja Virosta Suomeen

Evira vastaa verkossa sikaruttokysymyksiin

Afrikkalainen sikarutto uhkaa kansantaloutta

Oletko varautunut Afrikan sikaruttoon? Heikkilät ovat

Evira ruttojulisteesta: "Viranomainen ei olisi voinut tuottaa tällaista"´