Messut ovat kalliita ‒konekauppiaat punnitsevat niiden tarpeellisuutta: ”Vieraiden määrä ei ratkaise”

Helsingin messukeskuksen hallit ovat kutakuinkin täynnä torstaina, kun tämän vuoden tärkeimmät maatalouskonealan messut käynnistyvät. Kolmipäiväisille messuille odotetaan likimain saman verran väkeä kuin kaksi vuotta sitten, runsasta 15 000 vierasta.

Vieraiden määrä ei kuitenkaan ratkaise, vaan se, että paikalla on investoinneista kiinnostuneita, konekauppiaat korostavat.

Toimitusjohtaja Jyrki Lepistö Hankkijalta vakuuttaa yhtiön olevan täysillä mukana messuilla, vaikka samalla mietitään, mikä tällaisten messujen rooli on ja onko messuilla tarvetta olla mukana.

Konekaupan kokonaismarkkina ei kasva varsinkin, kun kaikki ovat mukana. Kuluja kertyy ja ne jäävät ketjun ja sitä kautta viljelijöiden kannettavaksi. Kukaan ei ole kuitenkaan valmis jättämään messuja väliin, Lepistö pohtii.

Lepistön mukaan messut voivat piristää markkinoita ja herätellä ihmisiä syksyn korjuukauden jälkeen, mikä puoltaa niille osallistumista. Toisaalta suppeammassa erikoistapahtumassa koneisiin olisi enemmän aikaa tutustua ja ehkä koeajaa niitä.

Lepistö on pääosin tyytyväinen kuluvaan vuoteen. Puimureiden kokonaismarkkina ylitti sadan kappaleen rajan ja Claasin ajosilppureita toimitettiin peräti 14.

Tämä on ehdottomasti vuoden tärkein näyttely, sanoo toimitusjohtaja Jorma Lähetkangas Tume-Agrilta. Messujen toivotaan antavan suunnan koko talven myynnille. ”Jos kysyntää on ja tarjouspyyntöjä kertyy paljon, se olisi vahva visio tulevasta.”

Lähetkankaan mukaan messut ovat kalliita, ja siksi yksi iso vuodessa riittää. Kesän Farmari ja Okra menevät omalla painollaan, kunhan enempää ei enää tule.

Toimitusjohtajan mukaan sota ja Euroopan markkinoiden tukkoisuus on tuntunut viennissä. Epävarmuus on hyydyttänyt ostot. Euroopan konevalmistajien kuukausibarometri kuvaa hyvin hankalaa tilannetta.

Vahva euro on kiusannut vientiä Ruotsiin ja Norjaan. Ruotsin kruunun odotetaan vahvistuvan, mikä helpottaisi vientiä, Lähetkangas pohtii.

Kotimaassa markkinatilanne on vientiä paremmin tasapainossa. Tilat jakautuvat entistä selvemmin menestyviin ja toisiin, joilla ei mene yhtä hyvin, Lähetkangas kertoo.

Merkkejä paremmasta on ilmassa, miettii myyntijohtaja Matti Kallio Agco Suomesta. Konemessuille lähdetään positiivisella mielellä.

Sodan peruja oleva epävarmuus on hiljentänyt markkinoita ja tehnyt ostajat varovaiseksi. Se näkyy myös markkinoita seuraavan Rabobankin raporteissa. Viljelijät ovat maksaneet velkojaan pois ja samalla tileille on kertynyt lisää varoja. Silti ostohaluja ei juuri ole.

Agco on messuillla hieman viimekertaista pienemmällä osastolla ja koneitakin on hieman vähemmän, mutta kaikki mallisarjat ovat esillä. Valtra esittelee uuden S-sarjan, mutta mikään uutuuksien kavalkadi konemessut eivät ole. Valmistajat keskittävät uutuuksien esittelyn isoille Saksan messuille.

Kallio herättelee keskustelua siitä, mikä on tulevaisuudessa paras tapa saada ostoaikeissa olevat asiakkaat kiinni. Toistaiseksi Helsinki on ollut hyvä paikka messuille. Asiakkaat tulevat sinne ja lisäksi tarjolla on muuta vetovoimaa.

Messuille lähdetään toivoen, että kauppa alkaa vilkastua. Odotukset ovat korkealla uusien asiakkaiden ja tilausten saamiseksi, toteaa toimitusjohtaja Tuomo Keskimäki Kurikan Hyväkoneesta.

Maatalouden investoinnit rytmittyvät tukien maksatuksen kanssa ja nyt jännitetään, tulevatko tuet maksuun tämän vuoden puolella. Kuluva vuosi on ollut erikoinen. Joka toinen kuukausi kauppa on käynyt ja joka toinen on ollut hiljaista, Keskimäki kertoo.

”Pitää vain uskoa, että aallonpohjan jälkeen noustaan. Koneiden tarve ei ole poistunut”, Keskimäki toteaa.

Keskimäki kertoo olleensa joskus skeptinen Helsingistä maatalousmessujen pitopaikkana, mutta on pyörtänyt mielensä. Kuljetusmatkat ovat pitkiä, mutta Messukeskuksessa on tilaa rakentaa ja sinne on helppo tulla. Majoituskapasiteettia riittää ja junalla pääsee viereen.

Pellon Group on yksi harvoista, joka jättää Helsingin konemessut väliin. Toimitusjohtaja Juhani Torkko kertoo, että messukalenteri päätettiin vuoden alussa. Helsingin sijasta yhtiö on mukana samaan aikaan pidettävillä Ruotsin Elmia Lantbruk -messuilla sekä marraskuussa Oslossa.

Helsingin väliin jättämisessä ei ole erityistä syytä. Päinvastoin Torkko kehuu messupaikkaa. Yhteydet sinne ovat hyvät.

”Nyt vain kävi näin. Tammikuussa päätetään ensi vuoden messupaikat.”

Metsäkatoasetuksesta käyty keskustelu, tukikauden vaihtuminen ja korkojen nousu ovat rauhoittaneet maatalousrakentamista.

”Itsellä on kuitenkin positiivinen mieli. Investoinnit elpyvät aikanaan”, Torkko sanoo.