Poikkeuksellisen lauha talvisää ei vielä uhkaa nurmia ja syysviljaa – kovat pakkaset paljaalle kasvustolle kasvattaisivat riskiä selvästi

Nurmen ja syysviljan pitäisi tähän aikaan levätä suojassa lumipeitteen alla. Suuressa osassa maata lumi kuitenkin puuttuu, vettä sataa ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin.

Johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgriasta ei ole vielä huolissaan tilanteesta. "Kasvit ovat edelleen lepotilassa ja siten suojassa", hän toteaa.

Nurmen ja syysviljan kasvuunlähtöön tarvittaisiin pitempi aika yli viiden asteen lämpötiloja, eikä sellaista jaksoa onneksi vielä ole ollut. Myös lyhyt päivä auttaa lepotilan säilymisessä.

Tässä vaiheessa suurin ongelma on, jos pellon vesitalous ei ole kunnossa, pintaan kertyy lammikoita ja ne jäätyvät, Peltonen toteaa.

Nyt onkin hyvä aika tarkkailla, missä vesitalousongelmia on ja merkitä paikat muistiin jatkotoimia varten.

Pahempia ongelmia voi syntyä, jos lumettomat kasvustot altistuvat koville, 10–20 asteen pakkasille. "Silloin varsinkin herkimmät, erityisesti eteläisempää alkuperää olevat lajikkeet voivat kärsiä."

Kevättä kohti mentäessä talvehtimisriskit kasvavat. "Kevät on usein monella tapaa kriittinen, varsinkin jos lämpötilat alkavat kovasti sahata edestakaisin", Peltonen toteaa. Etenkin syysvehnät ja syysöljykasvit ovat silloin vaarassa.

Kotimaiset nurmilajikkeet ovat hyvinkin kestäviä. Peltonen muistaa tapauksia, joissa kasvit ovat lähteneet kolmekin kertaa kasvuun ja vaipuneet taas lepoon ja selvinneet silti.

"Lajikkeiden talvenkestävyys on onneksi kehittynyt hyvin. Aika erikoisia talvia ja keväitä tässä on viime aikoina ollut ja aikamoisista oloistakin on selvitty."