

Ajoitus oli ehkä yhteensattuma. Ehkä ei.
Samaan aikaan, kun EU:n ja neljän Etelä-Amerikan Mercosur-maan välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin lauantaina Paraguayssa, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti uusista rangaistustulleista Nato-maille, jotka lähettivät sotilaita Grönlantiin.
EU sai todistaa olevansa vapaakauppaa puolustava geopoliittinen mahti. Grönlantia havitteleva Trump puolestaan teki selväksi, kenen pillin mukaan Euroopan ja USA:n välisissä suhteissa tanssitaan.

EU-parlamentti äänestää Mercosur-sopimuksesta keskiviikkona. Sen jatko on vaakalaudalla, jos parlamentti päättää pyytää EU-tuomioistuimelta selvitystä siitä, ylittikö komissio valtuutensa, kun se kansalliset hyväksymisprosessit välttääkseen jakoi sopimuksen poliittiseen ja kauppapoliittiseen osaan.
Vastustajat haluavat selvityksen. Se voi kestää jopa kaksi vuotta ja kaataa koko sopimuksen. Vastustajissa on karjatilallisten puolestapuhujia yli puoluerajojen, ympäristövaikutuksista varoittavia vihreitä sekä iso osa laitaoikeistosta.
Maataloutta lähellä olevat espanjalaiset mepit voivat vielä kääntyä Mercosur-sovun vastustajiksi.
Taistelu on myös jäsenmaiden välistä. Ranskalaiset ja puolalaiset vastustavat, saksalaiset ja espanjalaiset kannattavat. Maataloutta lähellä olevat espanjalaismepit voivat loppumetreillä kääntää kelkkansa ja nousta ratkaisevaan asemaan.
Jäsenmaiden hallitukset pyrkivät vaikuttamaan omiin parlamentaarikkoihinsa. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron saattaa nostaa EU:n geopoliittiset intressit ranskalaisten pihvikarjatilojen etuja tärkeämmiksi.

Sopimuksen puolustajien mukaan maataloudelle koituvat haittavaikutukset jäävät lopulta rajallisiksi. Tuottajille luvattuja lisätukia pidetään huomattavina. Ne tosin varmistuvat vasta, kun EU:n seuraavasta seitsenvuotisesta budjetista on päästy sopuun.
Saksalaisen Thünen-tutkimuslaitoksen asiantuntijat muistuttavat, että matalilla tulleilla Mercosur-maista EU-alueelle tulevan naudanlihan, siipikarjan lihan ja sokerin kiintiöt ovat suhteellisen pieniä. Siksi vaikutus hintoihin ei ole niin dramaattinen kuin pelätään.
Tuottajille luvattuja lisätukia pidetään huomattavina.
Sama koskee Mercosur-maiden matalampia terveys- ja ympäristöstandardeja. Niillä ei ole suurta merkitystä tuotantokustannusten kannalta.
Grönlanti-kiistasta kimpaantunut Trump voi rangaistustulleineen olla jopa Mercosur-sopimuksen pelastaja.
Helmikuun alussa voimaan astuva 10 prosentin ja kesäkuun alussa 25 prosenttiin nouseva lisätulli on uhattu määrätä Tanskalle ja seitsemälle sitä tukevalle jäsenmaalle, myös Suomelle. Jos USA saa Grönlannin haltuunsa tullit poistetaan.
Trumpin toimet on tuomittu jyrkästi useimmissa EU-maissa. Moni sopimusta vastustaneen maan europarlamentaarikko voi vastaiskuna Trumpille taipua kannattamaan vapaakauppa-aluetta.
EU-parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber on jo ilmoittanut, että USA:n kanssa viime heinäkuussa sovitun tullidiilin hyväksyminen pannaan toistaiseksi jäihin.
EU-maiden johtajat päättävät torstaina ylimääräisessä huippukokouksessa, asetetaanko Yhdysvalloille yhteensä 93 miljardien euron arvoiset vastatullit. EU voi myös turvautua omaan taloudellisen painostuksen vastaiseen välineeseensä ja määrätä USA:lle yksipuolisia kaupan ja yritystoiminnan rajoituksia.
EU-maat kaavailevat 93 miljardin vastatulleja Yhdysvalloille.
EU-johtajien on tarkoitus keskustella kärjistyneestä tilanteesta Trumpin kanssa Davosin talouskokouksessa Sveitsissä. Eurooppa kärsii geopoliittisen tappion, jos Mersosur-sopimuksen tie nousee pystyyn EU-parlamentissa ja samaan aikaan jäsenmaat taipuvat Trumpin tahtoon Grönlanti-kiistassa.
Toisaalta moni jäsenmaa kavahtaa sitä, että USA saattaa vetäytyä Natosta ja lopettaa Ukrainan tukemisen. Lisäksi täysimittainen kauppasota USA:n kanssa olisi myrkkyä monien EU-maiden taloudelle.